Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen siteerasi eduskunnan täysistunnossa SAK:n pääekonomistia Ilkka Kaukorantaa, joka hänen mielestään sanoo blogissaan kaiken olennaisen.
SAK:n Kaukoranta kirjoitti, että työmarkkinajärjestöjen ehdottama koronakriisipaketti on ”epätasapainoinen yritysten eduksi”.
– Tällä kertaa palkansaajien etu on kuitenkin pitkälti sama kuin yritysten etu. Konkurssien välttäminen on meidän yhteinen etumme, koska ilman yrityksiä ei ole työpaikkojakaan, Arto Satonen luki Kaukorannan blogia eduskunnan täysistunnossa.
Eduskunnan toisessa käsittelyssä oli tänään maanantaina työsopimuslakia, merityösopimuslakia ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia koskeva väliaikainen muutos.
Laki menisi työsopimusten edelle
Satonen esitti, että eduskunta edellyttäisi hallituksen valmistelevan kiireellisesti väliaikaisesti voimassa olevat työlainsäädännön muutokset, joilla varmistetaan, ettei työehtosopimuksiin voida sopia viittä päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta. Esitystä kannattivat muut kokoomuslaiset ja kristillisdemokraatit.
– Se siis tarkoittaa sitä, että tässä kriisitilanteessa laki menee työehtosopimusten edelle ja varmistaa sen, että kaikki yritykset, kaikki työntekijät ja kaikki toimialat ovat samassa asemassa, Satonen sanoi.
SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen sanoi, että SAK:n puolelta on toki huomautettu, että olisi syytä palata myös keskitettyihin ratkaisuihin ja kolmikantasopimiseen alhosta noustessa ja normaaliaikoina.
– Me tarvitsemme varmasti varsinkin kriisin lopulta helpottaessa vaikeita työmarkkinaratkaisuja, jotta päästään sitten nopeasti kohottamaan työllisyysastetta, ja siinä tarvitaan sitä sopimisen henkeä eikä sellaista yksipuolista määräilyä, Johannes Koskinen sanoi.
Koskisen mukaan Satosen ponsiesitys koskee pientä osaa työmarkkinoita. SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen oli samoilla linjoilla. Hänen mielestään esityksessä on arvokasta se, että muutokset on saatu nopeasti eduskunnan käsittelyyn ja työmarkkinajärjestöt ovat tehneet esitykset yhdessä.
Järjestöjen palvonta ei sovi tilanteeseen
Kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen mielestä on ihan hyvä, että korostetaan kansallista yhtenäisyyttä, mutta sen ei pitäisi johtaa siihen, että aletaan kaivata takaisin kylmän sodan toimintatapaan, jossa järjestöiltä kysyttiin sekä palkka- ja talouspolitiikan että sosiaalipolitiikan perusteita.
– Tämä rituaalinomainen järjestöjen palvonta ei minusta tähän tilanteeseen sovi, Vartiainen sanoi.
Vartiainen muistutti, että yhteinen sopiminen on nyt saanut aikaan sen, että Suomessa on ylivoimaisesti korkein rakenteellinen työttömyys Pohjoismaissa eivätkä hyvinvointimenot ole rahoitettavissa työllisyysasteella.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mielestä Vartiainen tavallaan kunnioitti puheenvuorollaan viime viikolla menehtyneen Asterix-sarjakuvien tekijän Albert Uderzon muistoa ja yhtä hänen legendaarisimmista sarjakuvistaan, Asterix ja riidankylväjä. Sarjakuvassa Tullius Intrigius lähetettiin pieneen gallialaiseen kylään pyrkimyksenään saada riitaa aikaan ja ihmisiä toisiaan vastaan.
– Vartiainen sanoi, että politiikan puhumisen aika on nyt. Hän tavallaan hyvin avoimesti kävi läpi muun muassa Naomi Kleinin The Shock Doctrine (Tuhokapitalismin nousu) -kirjassaan esittämää teoriaa ja kuvasi sitä, miten uusliberalistista politiikkaa erityisesti kriisien varjolla ajetaan eteenpäin, Paavo Arhinmäki sanoi.
Arhinmäen mielestä on hyvä, että harva täysistuntosalissa on lähtenyt mukaan The Shock Doctrinen tai Asterixin henkiseen politiikan tekemiseen, vaan yhdessä on pyritty löytämään sellaisia toimenpiteitä, jotka auttavat yrittäjiä ja työntekijöitä.
Paikallisen sopimisen ylistyslaulu
SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen puolestaan kutsui Vartiaisen puheenvuoroa ”paikallisen sopimisen ylistyslauluksi”.
– Hän manasi samalla alas pimeimpään manalaan kylmän sodan sopimusyhteiskunnan ja sen tulokset. Jos näillä vertauskuvilla mennään, niin kannattaisi muistaa, että kylmä sota on ollut itse asiassa ihmiskunnan pisin rauhan jakso. Tällöin suomalaisen sopimusyhteiskunnan rakentaminen tehtiin, hyvinvointivaltio rakennettiin, ja muu maailma ottaa mallia siitä, millä tavalla sovulla voidaan rakentaa upeata yhteiskuntaa, Kimmo Kiljunen sanoi.
Juhana Vartiainen kommentoi Arhinmäen ”hieman kummallisia uusliberalistisia šokkipolitiikkafantasioita”. Vartiainen totesi, että ei ole mikään salaisuus, että hän ja suuri osa kokoomuksesta ajaa suurempaa päätösvaltaa työpaikoille.
– Mikään, mitä minä ajan, ei ole sellaista, jota ei olisi käytössä jo jossain Tanskassa, Ruotsissa tai Norjassa työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmässä. En usko, että kukaan ajattelee Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa esimerkkinä jostain uusliberalistisesta šokkipolitiikasta, Vartiainen sanoi.
Suomi ei pärjää museona
Vartiaisen mukaan Suomesta puuttuvat paikallisen sopimisen vapaudet olisivat juuri sellaisia asioita, joilla koronakriisissä voitaisiin päästä eteenpäin, kun työpaikalla voitaisiin sopia joustavammin työajoista ja palkkajärjestelyistä väliaikaisesti.
Kimmo Kiljuselle Vartiainen totesi, että Suomi on ainoa maa, jossa kylmän sodan aikana syntynyt keskitetty neuvottelujärjestelmä yleissitovine sopimuksineen ja yleiskorotuksineen on enää voimassa.
– Uskoisitte nyt, että me emme pärjää tällaisena museona, Vartiainen totesi.
Arto Satosen esittämä ponsiesitys hävisi eduskunnan äänestyksessä äänin 40-12. Poissa istunnosta oli 147 kansanedustajaa koronaohjeistuksen vuoksi.