Hallituspuolueet kokoontuvat ensi viikon maanantaina ja tiistaina ilmastokokoukseen Helsingin Vuosaareen. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo kertoa maanantaina päästövähennystavoitteista sektoreittain ja tehdä myös muutamia konkreettisia avauksia. Tiedotustilaisuus pidetään noin kello 17.
Ilmastokokouksesta päätettiin jo viime lokakuussa Antti Rinteen (sd.) hallituksen toimesta. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen piti silloin hallituksen iltakoulussa esityksen, jonka mukaan ilmastotoimia täytyy kiirehtiä ja nopeuttaa. Sen jälkeen hallitus linjasi, että tarvitaan lisätoimia, jotta hallitusohjelmassa asetettu ilmastotavoite voidaan saavuttaa. Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali jo vuonna 2035, viisitoista vuotta ennen EU:n asettamaa tavoitetta, ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen.
Suomen tulee vähentää päästöjä vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Vuonna 2035 Suomen päästöt saavat olla korkeintaan 21,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, ja hiilinielujen tulee olla vähintään yhtä suuria. Kuilu vuoden 2018 päästöjen ja vuoden 2035 päästötason välillä on 35 miljoonaa tonnia.
Suurin päästövähennystarve kohdistuu energiateollisuuteen
Hallitukselle politiikkasuosituksia antavan ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on kiertänyt ennen joulua hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä kertomassa tarvittavista toimenpiteistä.
Ilmastopaneelin hahmotteleman päästövähennyspolun mukaan Suomen tarvitsee vähentää 35 miljoonaa tonnia päästöjä vuoteen 2035 mennessä. Suurin päästövähennystarve, 14 miljoonaa tonnia, kohdistuu sähköön ja kaukolämpöön. Tästä kivihiilen osuus on 6,6 miljoonaa tonnia ja turpeen 7,2 miljoonaa tonnia.
Jo aiemmin on päätetty, että kivihiilen energiakäytöstä luovutaan viimeistään toukokuussa vuonna 2029. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden korvaavia investointeja tuetaan erillisellä kannustimella.
Turpeen energiakäytön ennustetaan päättyvän 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Budjettiriihessä viime syksynä tehdyn linjauksen mukaan energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana arvioidaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta puolittaminen toteutuu suunnitellusti.
Turpeen verokohtelua selvitetään energiaverotusta pohtivassa virkamiestyöryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi syyskuun alkuun mennessä. Turpeella on nykyisin oma, matala energiavero, joka on noin kymmenesosa ympäristömallin mukaisesta verotasosta. Veroedun poistamista on väläytelty, mutta asia on hankala keskustalle.
Hallitusohjelman mukaan ensimmäisessä vaiheessa poistetaan teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja veroluokan II sähköveroa alennetaan kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Sähköveron veroluokkaan II siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit.
Henkilöautoliikenteen sähköistämisellä on jo kiire
Toiseksi kovin päästövähennystarve kohdistuu liikenteeseen, kahdeksan miljoonaa tonnia. Siitä henkilöautoliikenteen osuus on viisi miljoonaa tonnia ja raskaan liikenteen kolme miljoonaa tonnia.
Suurimmat vaikutukset saadaan liikenteen sähköistymisestä ja kestävien biopolttoaineiden käytön lisäämisestä. Ilmastopaneeli katsoo, että hallituksen täytyisi toteuttaa rakenteellinen muutos sähköiseen henkilöautoliikenteeseen 2020-luvun puolivälissä. Se edellyttäisi sähköautojen latausinfrastruktuurin tukemista ja käytettyjen sähköautojen saamista markkinoille.
Syksyllä lausuntokierroksella oli jo hallituksen lakiesitys, jolla lisättäisiin merkittävästi sähköautojen latausmahdollisuuksia ja parannettaisiin rakennusten energiatehokkuutta automaation avulla. Laki on osa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpanoa.
Hallitus on asettanut työryhmän pohtimaan tiekarttaa fossiilittomaan liikenteeseen. Toimeksiantona on, että tiekartassa on esitettävä keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Työryhmän on arvioitava muun muassa ruuhkamaksujen käyttöönottoa ja liikenteen päästökaupan kehittämistä. Työryhmän toimikausi kestää lokakuun loppuun asti, minkä jälkeen valtioneuvosto päättää tiekartasta.
Lisäksi valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään liikenteen verotuksen uudistamistarpeita ilmastotavoitteiden ja valtiontalouden näkökulmasta. Työryhmä selvittää myös keinoja toteuttaa päästövähennyksiä työsuhde-etujen verotuksen muutoksilla. Työryhmän toimikausi päättyy vasta maaliskuussa 2021.
Öljylämmityksestä luovutaan tällä vuosikymmenellä
Kolmanneksi suurin päästövähennys saataisiin energiatehokkuudella, neljä miljoonaa tonnia. Teollisuuden energian osalta päästöjä pitäisi vähentää 3,6 miljoonalla tonnilla, muun polttoainekäytön osalta 2,6 miljoonalla tonnilla, fluorattujen kasvihuonekaasujen osalta kahdella miljoonalla tonnilla ja jätteiden käsittelyn osalta miljoonalla tonnilla.
Hallitusohjelman mukaan fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. Lisäksi öljylämmitteisiä kiinteistöjä kannustetaan siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana.
Päästövähennysten lisäksi ilmastopaneelin mukaan maankäyttösektorille tarvitaan politiikkaohjelma jo tänä vuonna. LULUCF-nielutavoite 21,4 miljoonaa tonnia vuonna 2035 saavutetaan vähentämällä maaperäpäästöjä ja vahvistamalla nieluja. Keskeisessä roolissa on turvemaiden, kuten turvepeltojen ja suometsien, sekä metsäkadon päästöjen vähentäminen.
Hallituksen ilmastokokous ei ole varsinainen päätöksentekokokous, vaan yksityiskohtaisia päätöksiä tehdään vasta myöhemmin. Hallituspuolueilla – erityisesti vihreillä – on kuitenkin paineita kertoa jo nyt julki, miten ilmastotavoite saavutetaan.