Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto hyväksyivät lauantaina uuden työehtosopimuksen, joka on työmarkkinakierroksen päänavaus.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä sopimuksen sisältö ei ole yrittäjien näkökulmasta hyvä. Koko sopimus ei ole vielä julkinen.
– Ei ole paljon liioittelua sanoa, että se näyttää Teollisuusliiton selkävoitolta, Mikael Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.
Hän huomauttaa, että työnantajapuolta edustava Teknologiateollisuus suhtautuu myös itse kriittisesti sopimukseen. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle arvioi tuoreeltaan, että sopimus ei ole ihanteellinen eikä edistä toivotusti työllisyyttä. Puheenjohtaja Marjo Miettinen luonnehti sopimusta ”siedettäväksi”.
Sopimus korottaa palkkoja 25 kuukauden aikana yhteensä 3,3 prosenttia, jos paikallisesti ei muuta sovita. Lisäksi luovutaan kilpailukykysopimuksen lisätunneista, jos paikallisesti ei muuta sovita.
Liikkumatila myös järjestäytymättömien käytössä
Etelärannasta on sopimuksen jälkeen korostettu, että niin sanotut kiky-tunnit olivat poistuneet teknologia-alalta jo ennen sopimuksen syntymistä, joten niitä ei pidä huomioida. Teknologia-alalla kiky-tunnit oli kirjattu erilliseen pöytäkirjaan, jonka Teollisuusliitto oli irtisanonut. 24 kiky-tuntia poistui joulukuun lopussa 2019.
– Sikäli Etelärannan tulkinta on oikea. Toisaalta vielä syksyllä Teknologiateollisuus itse ilmoitti, että kiky-tuntien kustannusvaikutus yrityksille olisi noin 1,4 prosenttia eli 200 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi voi sanoa, että yritysten lisälasku viime vuoteen verrattuna on sopimuskaudella 3,3 + 1,4 prosenttia, jos muuta ei paikallisesti sovita, Pentikäinen toteaa.
Kiky-tunteja on otettu käyttöön eri tavalla eri yrityksissä, joten niiden kustannusvaikutus voi olla myös vähemmän kuin 1,4 prosenttia.
Teknologiateollisuuden mukaan paikallinen sopiminen on ensisijainen tapa sopia palkoista. Teollisuusliitto korostaa, että paikallinen sopimus on tehtävä pääluottamusmiehen kanssa 14.2.2020 mennessä.
– Yrittäjäjärjestö lähtee siitä, että palkkoihin liittyvä paikallisen sopimisen liikkumatila on myös järjestäytymättömien yritysten käytössä – myös ilman pääluottamusmiestä. Myös työajoista voidaan sopia työaikalain mukaisesti luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa, Pentikäinen ilmoittaa.
Tätä on työmarkkinakartelli käytännössä
Yrittäjien kannalta teknologiateollisuuden sopimus on Pentikäisen mukaan kallis, jos ei paikallisesti muuta sovita.
– Se aiheuttaa monelle yritykselle kilpailukykyongelmia, jos se toteutuu täysimääräisesti. Samalla toimialallakin yritysten tilanteet voivat olla hyvin erilaisia.
Toiseksi jos teknologian sopimus paaluttaa yleisen linjan, se on Pentikäisen mukaan myös myös kansantaloudelle kallis.
– Pitää nähdä, että työn tuottavuus ei ole Suomessa viime vuosina juurikaan parantunut. Siksi monet korostavat, että kyse on vain teknologian sopimuksesta.
Kolmanneksi teknologiasopimus osoittaa Pentikäisen mukaan Suomen työmarkkinajärjestelmän valuvian.
– Paikalliseen sopimiseen halutaan antaa tilaa, mutta vain työnantajaliittoihin kuuluville yrityksille, joissa on pääluottamusmies. Sopimus pyrkii siis antamaan sen tekijöiden jäsenille paremmat ehdot ja enemmän liikkumatilaa. Tätä on työmarkkinakartelli käytännössä.
Pentikäisen mukaan yritysten ja niiden työntekijöiden pitää olla lain edessä yhdenvertaisessa asemassa riippumatta järjestäytymisestä ja kaiken paikallisen sopimisen liikkumatilan pitää olla aina kaikkien – ei vain jäsenten – käytössä.