Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kirjoittaa blogissaan, että hallitus ei tule hyväksymään sellaista valinnanvapausjärjestelmää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän osaksi, jonka toimeenpanoon ei ole varattu riittävästi aikaa.
”Se on ehdoton edellytys uudistuksen toteuttamiseksi. Nyt sekin on turvattu. Palaute on kuultu”, Sipilä sanoo.
Valinnanvapauslaki astuu voimaan 1.1.2019. Tällöin valinnanvapauden piirissä ovat asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti ja suun hammashoito.
”Maakunnilla, kuten tiedämme, on hyvin erilaiset valmiudet panna toimeen valinnanvapautta. Osa maakuntien sote-keskuksista aloittaa puoli vuotta etuajassa, osa aloittaa puoli vuotta jäljessä ja hitaimmat saavat painavista syistä lisäajan vuoden 2020 loppuun asti”, Sipilä sanoo.
Hänen mukaansa niin sanottu kermankuorinta vältetään tuottajin korvauksilla ja sanktioilla. Lisäksi asiakkaiden valinta tullaan kieltämään laissa.
”Myös yhteiskuntavastuuta ja verotustietojen avoimuutta koskevaa säädöstä korostetaan. Tiedämme, mihin yhtiöt maksavat veronsa ja kuinka paljon ne tuloksestaan veroa maksavat.”
Laajaa huolta herättäneet neuvolat tulevat olemaan maakunnan päätöksen mukaan joko maakunnan liikelaitoksessa tai valinnanvapauden piirissä. Esimerkiksi sisäministeri Paula Risikko (kok.) on kannattanut neuvoloiden kuulumista valinnanvapauden piiriin. Sipilän näkemys on toinen.
”Mutta jos välillä hyppään mahdollisesti tulevan maakuntapäättäjän asemaan, niin siinä asemassa kyllä suosittelisin neuvoloiden säilyttämistä maakunnan liikelaitoksessa, en osana valinnanvapautta”, hän sanoo.
Lakiesitys annetaan toukokuun alussa eduskunnalle tarkistusten ja käännösten jälkeen.