Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan heikon talous- ja työllisyystilanteen parantamiseksi tarvitaan vientiyritysten kilpailukykyä, kotimaista kysyntää ja talouden kasvuedellytyksiä parantavia toimia.
– Tarvitaan toimia julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa sopeutusta. Tulot ja menot siis sopeutetaan vastaamaan toisiaan, jotta velkaantuminen loppuu, Stubb sanoo hallituksen vastauksessa välikysymykseen hallituksen talouspolitiikasta ja Suomen talouden kehityksestä.
Eduskunta keskustelee opposition välikysymyksestä hallituksen talouspolitiikasta ja Suomen talouden kehityksestä.
Stubbin mukaan tällä hallituskaudella vientiyritysten kilpailukykyä on parannettu veroratkaisuilla, maltillisella työmarkkinaratkaisulla, rikkidirektiivin kustannusten osittaisella kompensaatiolla sekä päätöksellä olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.
– Sopeutuksena tällä hallituskaudella on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista, jotka vahvistavat valtiontaloutta nettomääräisesti arviolta noin 6,4 miljardia euroa vuoden 2018 tasolla. Sopeutustoimista huolimatta valtiontalouden alijäämät säilyvät suurina.
Stubb muistuttaa, että viime vaalikaudella 2007–2011 valtion velka kasvoi noin 16,2 miljardia euroa ollen vaalikauden alussa 58,9 miljardia euroa ja vaalikauden päättyessä 75,2 miljardia euroa. Vuonna 2010 valtiontalouden alijäämä oli 10 miljardia euroa. Tämä oli lähtökohta, kun hallitus keväällä 2011 vaihtui.
– Tämän vaalikauden aikana, kun olemme koko ajan olleet kriisin ja murroksen kourissa, lisävelkaa on tullut vuodesta 2011 vuoden 2014 loppuun noin 20 miljardia. Julkisen talouden velka jatkaa kasvuaan ja ylittää 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2015.
– Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2017.
”Rakenteelliset uudistukset välttämättömiä”
Stubbin mukaan tarvitaan toimia julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa rakenteellisia toimia.
Stubb korostaa, että julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi on välttämätöntä toteuttaa rakenteellisia uudistuksia kasvu- ja työllisyystoimien ja sopeutuksen lisäksi.
– Näistä hallitus on päättänyt rakennepoliittisessa ohjelmassa, joka sisältää kolme kokonaisuutta: julkisen talouden vakauttaminen, työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja työurien pidentäminen sekä kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Toimet ovat moninaisia ja toisiinsa nivoutuvia.
Ohjelma sisältää lukuisia toimia rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja nuorisotyöllisyyden kohentamiseksi.
Stubb pitää myönteistä, että työllisyys on supistunut selvästi tuotannon laskua vähemmän. Hallitus on hänen mukaansa erityisesti panostanut pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen parantamiseen. Toimijoiden yhteistyötä on tehostettu ja paikallistasolla on rakennettu uusia toimintatapoja. Palkkatuen uudistus tukee niitä, joiden työllistyminen on vaikeinta.
– Ohjelma lähti tavoittelemaan pitkäaikaista maltillista palkkaratkaisua. Sellainen syntyi viime syksynä. Palkkaratkaisulla oli merkittävä vaikutus kilpailukyvyn vahvistamisessa ja kestävyysvajeen hillitsemisessä.
– Ohjelma lähti tavoittelemaan tonttitarjonnan ja asuntotuotannon tuntuvaa lisäystä erityisesti metropolialueella. Kesällä syntyi sopimus asiasta valtion ja metropolialueen 14 kunnan välinen sopimus.
Sote-uudistuksesta saavutettiin viime keväänä parlamentaarinen sopimus.
– Jotta sote-palveluiden rahoitus olisi yhdenmukaista ja seurattavaa, käyttöön otetaan myös sote-palveluiden menokehys. Valtio ja sote-palveluista vastaavat tahot käyvät palvelut, niiden kustannukset sekä tuotannon tehostamisen läpi ja muodostavat kokonaiskehyksen näillä tiedoin.
Jotta työuria saadaan pidennettyä, työuran alkuun ja katkoksiin kiinnitetään Stubbin mukaan huomiota.
– Lisäksi hallitus edisti jo syntynyttä eläkeratkaisua. Se yksin pienentää arviota kestävyysvajeesta noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
Hän muistuttaa että, valtaosa rakennepoliittisen ohjelman toimista on edennyt toteutukseen Jyrki Kataisen hallituksen keväällä päättämän aikataulun mukaisesti.
– Tämä hallitus vahvisti rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa päätöksellään 28.8.2014. Nyt ohjelman toimeenpano on etenemässä vaiheeseen, jossa suuri määrä ohjelman toimeenpanoon liittyviä hallituksen esityksiä on tulossa eduskunnan käsiteltäviksi. On hyvin tärkeää, että loppuvaalikauden aikana eduskunta asettaa käsittelyjärjestyksessä etusijalle rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyvät hallituksen esitykset.