– Ilmastonmuutos ei vaikuta vasta joskus kaukana tulevaisuudessa, vaan jo lähivuosikymmeninä. Nyt on aika toimia – ja ratkaisun avaimet ovat vielä käsissämme, Juha Sipilä sanoi maanantaina Suomalaisia ilmastotekoja – Enemmän ja nopeammin -seminaarissa.
Parhaillaan suurin osa maailman valtioista neuvottelee Puolan Katowicessä Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä sekä siitä, miten päästöjä ja niiden vähentämistä seurataan. Myös Euroopan komissio on juuri päivittänyt ilmastostrategiansa siitä, miten siirrytään vuodesta 2050 hiilineutraaliin talouteen.
EU korostaa, että päästöjen vähentämisen ohella hiilinieluja ja hiilidioksidia ilmakehästä poistavaa ja hiilidioksidia varastoivaa (CSS) ja uudelleenhyödyntävää (CCU) teknologiaa täytyy lisätä voimakkaasti. EU:n komissio korosti myös jälleen kerran bio- ja kiertotalouden merkitystä.
Juha Sipilän mukaan Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa.
– Meidän on löydettävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti parhaita ratkaisuja, joilla toteutamme kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja velvoitteitamme. Tästä syystä kutsuin marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tapaamiseen Kesärantaan. Keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen, hän kertoi.
Sipilä toivoi, että eduskuntapuolueiden välinen yhteinen ilmastolinjaus saadaan aikaan vielä ennen joulua.
– Johdonmukainen ymmärrys ja pitkälle ulottuva ilmastolinjaus on tärkeää myös investointipäätösten näkökulmasta. Se antaa näkymää investoinneille, jotka maksavat paljon ja joiden sykli on usein 30–50 vuotta.
Sipilä totesi korostaneensa kolmea seikkaa meidän suomalaisten toimissa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– Kulutustottumuksia on muutettava vähemmän hiilijalanjälkeä tuottavaksi, hiilinieluja pitää kasvattaa ja teknologian avulla on löydettävä ratkaisuja hiilen sitomiseksi, hän kertasi.
– Kysyntä osaamisesta ja teknologiasta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa kasvaa ja luo mammuttimaiset markkinat erityisesti viimeisessä kohdassa, mutta myös ensimmäisessä ja toisessa. Tarvitsemme toimivat pääomamarkkinat sekä elinkeinoelämän ja kuluttajat mukaan näkemään ilmastonmuutoksen ratkaisemisen Suomelle tuomat mahdollisuudet, Sipilä jatkoi.
Suomi hiilineutraaliksi vuonna 2045
Pääministerin mukaan Suomella on hyvä pohja lähteä tavoittelemaan entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.
– Hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla ilmastonmuutosta hillitään. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2045. Parhaillaan teemme toimenpideohjelmaa hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi.
Hän totesi, että hallitus on jo kieltänyt kivihiilen energiakäytössä vuonna 2029.
– Lisäksi hallitus on tehnyt toimenpiteitä, joilla uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosentin. Parhaillaan pohditaan myös sitä, miten parhaiten edistetään sähköistä liikennettä.
Sipilän mukaan valtioneuvosto edistää ja etsii aktiivisesti uusia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Työkalupakkiimme on otettu esimerkiksi grean dealit, jotka ovat vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja toimialojen välillä.
Pääministeri muistutti myös, että Suomi on perustanut yhdessä Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n kanssa lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee vihreän energian ratkaisuja kehitysmaissa.
– Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Varat sijoitetaan ilmastohankkeisiin viiden seuraavan vuoden kuluessa. Samalla luodaan ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen markkinoita maihin, joissa sijoitustoimintaa ei nyt synny tai se on hyvin vaikeaa. Olemme myös tehneet aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi Afrikan ja EU:n välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa, hän sanoi.
Sipilän mukaan Suomi voi vaikuttaa siihen, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat riittäviä ja oikeudenmukaisia.
– Suomi on juuri silloin EU-puheenjohtajana, kun Euroopan unionin pitkän aikavälin päästötavoitteita tehdään. Tuleva EU-puheenjohtajuuskausi on Suomelle mahdollisuus ohjata keskustelua ja vaikuttaa EU-raameihin, mitä tulee rahoitukseen, investointeihin, T&K-työhön, innovaatioihin ja koulutukseen.