Pääministeri Juha Sipilä totesi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan 40-vuotisjuhlassa tiistaina, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys ei maailman myllerryksessä pienene, vaan päinvastoin vahvistuu.
– Sama johtopäätös on vedetty myös monissa muissa meille läheisissä EU-jäsenmaissa. Voimme unionin sisällä tehdä paljon enemmän jo aiemmin sovittujenkin päätösten toimeen panemiseksi. Me olemme Suomena valmiita kantamaan oman osuutemme unionin vahvistamisesta turvallisuusyhteisönä, hän sanoi.
Pääministeri muistutti, että jo ennen kesäkuun Brexit-äänestystä Suomi teki Ranskan kanssa julkilausuman, jolla perättiin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista.
– EU-mailla täytyy olla poliittista tahtoa laajentaa yhteistyötä kriisinhallinnasta Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden takaamiseen. EU:n täytyy pyrkiä vahvistamaan kilpailukykyistä ja innovatiivista eurooppalaista puolustusteollisuutta. Voimme panostaa unionissa enemmän tutkimukseen ja huoltovarmuuteen. Myös EU:n ja Naton yhteistyön strategista otetta on edelleen vahvistettava, Sipilä sanoi.
Hän sanoi nostavansa joulukuun Eurooppa-neuvostossa esille sen, että EU:n on tärkeää pystyä osoittamaan konkreettinen ja uskottava lisäarvonsa Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa.
– Yhdessä sovittavien toimien täytäntöönpanossa tulee edetä viivytyksettä, oli kyse sitten Euroopan suojelusta tai kriisinhallintayhteistyön kehittämisestä. Suomen kannalta on erittäin viisasta pitää huoli EU:n toimintakyvystä ja olennaiseen keskittymisestä nyt, kun sekä keskipakoisvoimat että ulkoiset paineet pitävät unionia pihdeissään, Sipilä totesi.
Hänen mukaansa myös Suomen muiden kansainvälisten kumppanuuksien vahvistaminen jatkuu.
– Ruotsi on tässä erityisasemassa myös jatkossa. Haluamme hyödyntää edistyneen kumppanin asemamme Natossa maksimaalisesti. Tiivis kansainvälinen puolustusyhteistyö eri kumppaneiden kanssa on Suomen etujen mukaista. Siksi jatkamme monipuolista osallistumista kansainväliseen harjoitustoimintaan ja kriisinhallintaoperaatioihin.
Niin ikään pääministeri totesi, että Yhdysvallat säilyy meille tärkeänä kumppanina niin puolustuspolitiikan saralla kuin muutenkin huolimatta siitä, mikä hallinto Washingtonissa on vallassa.
Venäjän kehitys huolestuttavaa
Pääministeri Sipilä totesi, että Venäjästä analyysimme on selväpiirteinen: sen kehitys on huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa.
– Venäjän toimet esimerkiksi Aleppon pommituksissa ovat olleet kansainvälisen oikeuden räikeitä rikkomuksia, hän sanoi.
Sipilän mukaan keskusteluyhteys Venäjään on kuitenkin erittäin tärkeä.
– Tämän keskusteluyhteyden merkitys tunnustetaan myös EU:ssa nyt laajasti, ja meidän rooliamme tässä arvostetaan. Yksikään konflikti tai erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti. Ihmisten väliset kontaktit ovat yksi naapuruussuhteemme vakauden takeista. Tämän vuoksi pidämme myös pakotteiden ulkopuolella olevan taloudellisen kanssakäymisen ja venäläismatkailijoiden virran uudelleen vahvistumista tervetulleena, hän sanoi.
Sipilä muistutti, että sotilasliittoon kuulumattomana maana olemme joka tapauksessa viime kädessä siinä tilanteessa, että turvallisuutemme syntyy omasta toiminnastamme.
– Meille on tärkeää se, että olemme valinnoillamme turvallisuuden tuottaja niin Itämeren alueella kuin laajemminkin.
– Panostuksia maanpuolustukseen tulee jatkaa ja vahvistaa. Tulemme jatkossakin puolustamaan koko Suomea, ja tulemme jatkossakin pitämään huolta siitä, että maa-, meri- ja ilmavoimien toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tulemme varautumaan niin entisiin kuin uusiinkin turvallisuusuhkiin, Sipilä vakuutti.
Hän muistutti, että Puolustusvoimien aiemmin leikattua materiaali-investointirahoitusta on hallitusohjelman mukaisesti jo asteittain lisätty kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) vetämän parlamentaarisen selvitysryhmän esittämälle tasolle.
– Nyt valmistelussa olevassa puolustusselonteossa resurssitarkastelua jatketaan edelleen – eikä vähiten sen vuoksi, että käsillä ovat päätökset strategisten suorituskykyhankkeiden eli merivoimien aluskaluston ja ilmavoimien hävittäjähankinnan toteuttamisesta, Sipilä sanoi.
Hän totesi, että uusien hävittäjien hankinnassa kyse on kansantuotteeseen suhteutettuna suunnilleen yhtä suuresta ponnistuksesta kuin 1990-luvun alkupuolen Hornet-hankinnoissa.
– Hävittäjähankinnat ajoittuvat tälle ja kolmelle seuraavalle hallituskaudelle. Tälle ajanjaksolle osuu myös ikääntymiskulujen suurin piikki. Näiden maanpuolustuksen kannalta tärkeiden hankintojen rahoittamisesta onkin löydettävä mahdollisimman suuri parlamentaarinen yhteisymmärrys, Sipilä sanoi.
Pääministerin mukaan tällainen suuri hankintahan tarkoittaa sitä, että puolustusbudjettimme tulee todellisuudessa olemaan keskimäärin 300–400 miljoonaa euroa suurempi kuin esimerkiksi tämän vuoden budjetin 2,9 miljardia euroa.