– Nyt meidän on samaan aikaan säästettävä ja vietävä läpi isoja uudistuksia. Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko uudistamme itse tai joku tekee sen puolestamme. Euroopan talouden ihmelapsesta on tullut maa, joka on vaarassa joutua liiallisen alijäämän menettelyyn ja Brysselin budjettivalvonnan alle. Haluamme pitää omat asiat omissa käsissämme ja tehdä tarvittavat päätökset itse Juha Sipilä sanoi hallitusohjelman tiedonantokeskustelussa eduskunnassa tiistaina.
Sipilä totesi, että kansantuotteemme on suunnilleen samalla tasolla kuin kahdeksan vuotta tai politiikan ajanlaskua käyttäen kaksi vaalikautta sitten. Julkisen talouden menot ovat kuitenkin kasvaneet aivan viime aikoihin saakka lähes samaa tahtia kuin vuosituhannen alun vahvan talouskasvun vuosina. Tulojen ja menojen erotus on katettu velanotolla.
– Emme voi enää jatkaa tällä tiellä. Jos elvyttäminen velalla oikeasti auttaisi, Suomen talouden pitäisi olla nyt aivan erinomaisessa kunnossa. Olemme ottaneet monta vuotta peräkkäin syömävelkaa seitsemän, kahdeksan miljardia euroa. Silti työttömyys on korkealla ja talouden kasvu hiipunut. Vienti ei vedä. Kilpailukykymme on rapautunut 10–15 prosenttia suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme, hän summasi synkän tilanteen.
Sipilän mukaan hallitus aloittaa uudistustyön hallitusohjelmasta ja työskentelytavoistamme.
– Strategista johtamista noudatetaan jo lähes kaikille muilla elämänaloilla, nyt oli korkea aika tuoda se myös politiikkaan. Strategian lähtökohta on tavoitetila, johon pyrimme seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tuo visio on täsmennetty viideksi erilliseksi tavoitteeksi, joista on johdettu tavoitteet hallituskaudeksi. Lopuksi olemme määritelleet kärkihankkeet, joilla tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan, hän sanoi.
– Tavoitteemme on, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus.
Sipilän mukaan hallitus on valinnut viisi tärkeintä tavoitetta, jotka pitää saavuttaa yhteiseen visioon pääsemiseksi. Nuo viisi tavoitetta ovat työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, osaamisen ja koulutuksen uudistaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen sekä viidentenä toimintatapojen uudistaminen digitalisaation hyödyntämisen, kokeilujen ja normien purkamisen kautta.
– Näille viidelle sektorille on määritelty hallituskauden tavoitteet ja niille asetetaan mittarit, joiden avulla seuraamme tavoitteiden toteutumista. Lopuksi olemme päättäneet yhteensä 26 kärkihankkeesta, jotka toteutamme hallituskauden aikana, hän sanoi.
Pääministeri poimi esimerkkejä kultakin viideltä lohkolta:
– Uudistamme työvoimahallinnon enemmän työllisyyttä tukevaksi. Puramme työn vastaanottamista haittaavia kannustinloukkuja ja alennamme rakenteellista työttömyyttä. Lisäämme asuntorakentamista. Edistämme uusien oppimisympäristöjen luomista ja tuomme digitaaliset materiaalit peruskouluihin. Teemme toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin ja kehitämme nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Kehitämme ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistamme omaishoitoa. Toteutamme lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman. Käymme normitalkoisiin sujuvoittamalla säädöksiä. Julkisia palveluja digitalisoidaan. Toteutamme merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Eläkeuudistus toteutetaan kolmikantaisessa valmistelussa viime vaalikaudella syntyneen sopimuksen mukaisesti. Toteutamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, Sipilä lateli.
– Uskon, että vuoden 2025 tavoitetilan lisäksi nämä edellä kertomani strategiset linjauksetkin voitaisiin hyväksyä laajalla enemmistöllä tässä salissa. Sen sijaan hallitusohjelman talouspäätökset herättävät varmasti keskustelua, Sipilä myönsi.
Velaksi elämisen loputtava
Hän kuitenkin totesi hallituksen lähtevän siitä, että velaksi eläminen tässä maassa pitää lopettaa vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi on löydettävä keinot siihen, miten julkisen talouden yhteensä kymmenen miljardin suuruinen kestävyysvaje katetaan.
– Olemme jakaneet tuon kymmenen miljardin euron urakan karkeasti kahteen osaan. Osa katetaan säästöillä ja loput rakenteellisilla uudistuksilla, joihin viittasin edellä.
– Olemme päättäneet yhteensä neljän miljardin euron säästöistä julkiseen talouteen tällä vaalikaudella. Tunnustamme avoimesti, että nämä julkisen talouden säästöt tekevät kipeää monille väestöryhmille. Yritämme toteuttaa ne niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista, Sipilä sanoi.
Pääministeri mukaan säästöpäätökset eivät vaaranna hyvinvointiyhteiskuntaa.
– Säästämättä jättäminen sen kyllä vaarantaisi jo muutaman vuoden tähtäimellä.
Sipilä muistutti myös, että verotuksemme on ennätyskireää eikä kilpailukykymme ei kestä enää korkeampaa veroastetta, joten sen kiristäminen ei ole mahdollista.
– Toisaalta tässä tilanteessa emme voi sitä keventääkään. Säilytämme suurituloisten solidaarisuusveron, mutta kevennämme pieni- ja keskituloisten verotusta. Veropohjaa tiivistämällä saamme tilaa myös yrittäjyyden ja riskinoton kannustamiselle.
– Kun Suomi ei nouse veroja kiristämällä, ei se nouse säästämälläkään. Siksi esitämme myös yhteensä 1,6 miljardin euron kasvupanostusta korjausvelan vähentämiseen ja edellä kerrottujen hallituskauden strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Liikenneverkon korjausvelan vähentämisen osuus tästä satsauksesta on 600 miljoonaa euroa. Panostukset rahoitetaan omaisuustuloilla, Sipilä sanoi.
Kyseessä ei ole kiristys
Pääministeri totesi, että Suomen uusi nousu vaatii rohkeita päätöksiä ja laajaa yhteistyötä.
– Säästöissä helpoimmalla pääsevät nyt työssäkäyvät. Siksi esitämme yhteiskuntasopimusta, joka alentaisi yksikkötyökustannuksia vähintään viisi prosenttia. Sopimukseen sisältyy myös työntekijöiden muutosturvan parantaminen ja siihen liittyvä koulutusmalli, hän sanoi.
– Keskustelemme tästä kokonaisuudesta työmarkkinaosapuolten kanssa ja hallitus tekee esityksen heinäkuun loppuun mennessä, Sipilä lupasi.
– Jos ja toivottavasti kun työmarkkinajärjestöjen vastaus on myönteinen, järjestöillä olisi aikaa vuoden 2017 maaliskuuhun saakka viedä nämä ratkaisut työehtosopimuksiin. Hallitus on valmis tukemaan yhteiskuntasopimusta ja palkkaratkaisuja merkittävillä tuloveron kevennyksillä. Näiden ratkaisujen on yhdessä vahvistettava julkisen talouden tasapainoa määrällä, joka vastaa puolta prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.
Sipilä lisäsi, että yhteiskuntasopimukselle on myös vaihtoehto.
– Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii siinä tapauksessa yhteensä puolentoista miljardin euron menoleikkaukset ja veronkorotukset. Tämä ei ole uhkailua tai kiristystä vaan avoimuutta. Tämä hallitus ei väistä vastuutaan eikä perusta ohjelmaansa toiveille todellisuuden sijasta vaan kantaa vastuunsa kaikissa vaihtoehdoissa, Sipilä vakuutti.
– Vetoamme kaikkiin etupiireihin yhteisen edun nimissä. Mitä isompi joukko lähtee talkoisiin mukaan, sitä kevyempi jokaisen kuorma on, Juha Sipilä sanoi.
Lue myös:
Sampo Terho Antti Rinteelle: ”Teillä on vahvat näytöt siitä, että te ette tehneet mitään”
Kokoomus: Hallitusohjelma on hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppikirja
Perussuomalaiset: Nyt on kyettävä katsomaan ryhmäedun yli
SDP:n Rinne: Porvarihallituksen ohjelma kuin huitaisu ilmaan
Arhinmäki hallitusohjelmasta: ”Rikosnimike on törkeä petos”
Vihreät vaatii hallitusta korottamaan veroja
KD huolissaan säästöjen kohdentumisesta – ”lapsilisästä päättäminen ei kuulu työmarkkinapöytään”
RKP syytti pääministeriä harhautuksesta ja populismista