– Vuosi sitten tunnustimme tosiasiat ja ryhdyimme töihin. Etenemme määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti. Suomi oli liian pitkään uudistamatta, nyt uudistuksia tehdään rytinällä, Juha Sipilä sanoi.
– Teemme samanaikaisesti yhteiskuntasopimusta, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, muutosta valtion omistajapolitiikkaan, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, normien purkua, digitalisaation ja kokeilujen edistämistä ja vauhditamme biotalouden läpimurtoa, pääministeri luetteli.
Välikysymyksen ensimmäinen kysymys liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen.
– Pidämme kiinni päätavoitteista: terveyserojen kaventamisesta, kustannusten hallinnasta ja katkeamattomista hoitoketjuista. Lääkärille on päästävä nykyistä nopeammin koko maassa, Sipilä vastasi.
Hänen mukaansa sote etenee määrätietoisesti kuin juna.
– Hallitusneuvotteluissa teimme päälinjaukset. Valinnanvapauden suomalainen malli linjataan kesäkuun aikana. Reformiministeriryhmän linjausten perusteella kesäkuussa valmistuvat julkisesti keskusteltavaksi ja lausuntokierrokselle järjestämislaki, maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, kuntien valtionosuuslaki ja voimaanpanolaki. Valinnanvapaus ja rahoituslait lähtevät lausunnoille marraskuussa. Kaikki tähän kokonaisuuteen kuuluvat lait tulevat eduskuntaan talven ja ensi kevään aikana. Ne ovat valmiina kesäkuussa 2017.
– Näin maakunnille jää puolitoista vuotta aikaa toimeenpanna historiallisen suuri uudistus, pääministeri lisäsi.
Hänen mukaansa sote-linjausten lähtökohtana on perustason palvelujen saatavuus ja katkeamattoman hoitoketjun toteuttaminen. Tulevaisuudessa tieto liikkuu yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Ihmisten pompottelu paikasta toiseen päättyy.
Yhtiöittämisvelvollisuus ei ole mitenkään uusi asia
Sipilän mukaan hallituksen linjaukset lähtevät siitä, että maakuntien palvelutuotanto on yhtiöitettävä silloin, kun kyse on markkinoilla olevista palveluista. Hän muistutti, että markkinoilla toimivan tuotannon yhtiöittämisvelvollisuudesta säädettiin edellisellä vaalikaudella kuntalaissa.
– Yhtiöittämisvelvollisuus ei siten ole mitenkään uusi asia. Sote-palveluista markkinoilla tulevat olemaan esimerkiksi laajan valinnanvapauden piirissä olevat palvelut. Laaja valinnanvapaus tulee pääsäännöksi erityisesti perustason palveluissa. Niissä julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto tulevat saman vahvan järjestäjän ohjaukseen mahdollisimman vertailukelpoiseksi yhtenäisten periaatteiden mukaan, Sipilä sanoi.
– Muun kuin markkinoilla toimivan palvelutuotannon osalta hallitus lähtee siitä, että maakunta voi hyödyntää yhtiömuotoa tai muodostaa esimerkiksi erillisen maakunnan julkisoikeudellisen laitoksen. Julkisoikeudellinen laitos voi tuottaa vaativimmat palvelut mukaan lukien myös virkavastuulla hoidettavat palvelut ja tehtävät. Monet viranomaistehtävät ovat sellaisia, joita ei voida antaa osakeyhtiöiden hoidettavaksi, pääministeri totesi.
Osa maakunnan tuottamista palveluista on sellaisia, joita varten voidaan hänen mukaansa muodostaa maakunnan omistamia yhtiöitä. Aivan kuten nykyisinkin on tehty.
Kyvytön oppositio
Sipilän mielestä välikysymys kertoo ennen muuta opposition kyvyttömyydestä uudistaa Suomea.
– Hallitus ei esimerkiksi saisi edes selvittää valtionyhtiön perustamista, joka vastaa liikenneverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Haemme nyt avoimesti uusia tapoja rahoituksen löytämiseksi ja vireyttä niille investoinneille, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että voimme pitää koko maan asuttuna ja tukea sitä kautta biohankkeita, joita meillä on ympäri maata. Nyt olemme sitoutuneet selvitykseen, mitään päätöksiä ei ole tehty, hän huomautti.
– Mitä tulee liikennekaareen, niin taksiliikenteen vapauttaminen on vain yksi osa valmistelussa olevaa liikennekaarihanketta. Asia on nyt lausuntokierroksella, jonka jälkeen hallitus muodostaa kantansa kokonaisuuteen. Olemme sitoutuneet turvaamaan joukkoliikenteen ja taksin kulun koko maassa myös tulevaisuudessa, Sipilä sanoi.
Valtion omistajapolitiikasta pääministeri huomautti, että hallituksen periaatepäätös ei sisällä mitään välikysymyksessä mainittujen yhtiöiden, VR:n ja Postin, yhtiökohtaisia päätöksiä.
– Hallitus ei kuitenkaan missään oloissa sulje pois keinovalikoimastaan sitä vaihtoehtoa, että olemassa olevien yhtiöiden sisältä syntyisi uutta ja erikseen kehitettävää. Näin ovat syntyneet muun muassa Neste Oyj, Outotec ja Tikkurila.
Työllisyys ykkönen
Pääministerin mukaan hallituksella ei voi olla tärkeämpää tekemistä kuin luoda edellytykset työttömän ihmisen työllistymiseksi.
– Tavoitteemme on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin eli noin 110 000 uuden työpaikan luominen. Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu tuovan tästä tavoitteesta 35 000–45 000 uutta työpaikkaa. Olemme linjanneet lukuisista uusista työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävistä toimista, hän sanoi.
– Lisää toimia tulee budjettiriihessä. Syksyllä tuomme eduskuntaan myös yrittäjyysveropaketin. Tarvitsemme toimia, joilla madalletaan työnantajien kynnystä palkata työntekijöitä sekä toimia, jotka parantavat työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Sitran aloitteesta on syntynyt ehdotus uuden työnäytepalvelun kokeilemisesta. Opposition neljäs kysymys koski tätä.
Sipilä totesi, että hallitus on kuullut asiasta työmarkkinajärjestöjä.
– Niiden kommentit huomioidaan valmistelussa. Selvityksen valmistuttua katsotaan, onko työnäytteelle luotavissa sellaiset pelisäännöt, että sitä olisi mahdollista kokeilla. Jos ei, sitä ei kokeilla, Sipilä sanoi.
Yliopiston päätös
Sipilä myönsi, että viidennessä kysymyksessä mainittu Itä-Suomen yliopiston päätös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirtämisestä Joensuun kampukselle on Savonlinnan kannalta ikävä.
– Olen vedonnut useaan otteeseen jatkon puolesta ja ideoinut eri toimijoiden kanssa lukemattomia ratkaisuja opettajankoulutuslaitoksen säilyttämiseksi. Päätöksentekijä tässä kysymyksessä on lain mukaisesti Itä-
Yliopiston rehtorin mukaan opettajankoulutus Savonlinnassa ei ole tarpeeksi vetovoimainen, hakijoista 18 prosenttia asettaa sen ensisijaiseksi toiveeksi, keskeyttäneiden määrä on liian suuri ja jatko-opiskelijoita on liian vähän.
– Keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen hallituksella ei ole keinoja muuttaa yliopiston päätöstä. Tätä kysyin monta kertaa. Tein myös oman tahtotilani yksiselitteisen selväksi, Sipilä kertoi.
Hän kuitenkin lupasi, että hallitus työskentelee sen puolesta, että Savonlinnaan syntyy korvaavaa toimintaa, joka tukee alueen kehitystä. Meillä on nyt vuoden 2017 loppuun saakka aikaa hakea yhdessä ratkaisuja alueen toimijoiden kanssa.
Kuudes kysymys on Sipilän mukaan helppo.
– Hallitus toteuttaa yksimielisesti ja määrätietoisesti ohjelmaansa, Ratkaisujen Suomea. Uudistamisessa on osattava luopua vanhoista toimintatavoista. Nyt ei ole syytä katsoa peruutuspeiliin, vaan ennakkoluulomattomasti tulevaisuuteen, hän sanoi.