Eduskunnan kyselytunnilla torstaina Sdp:n Maarit Feldt-Ranta toi esiin kätilöiden ihmettelyn siitä, vedettiinkö heitä nenästä lomarahaleikkausten myötä. Kysymystä seurasivat jatkokysymykset ja selvittely kilpailukykysopimuksen (kiky) syntyhistoriasta.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi lähtökohtana kiky-sopimukseen olleen, että Suomi oli 15 prosenttia jäljessä kilpailukyvyssä kilpailijamaihin verrattuna. Ratkaisua haettiin maltillisesta palkkaratkaisusta, kikysta ja tuottavuuden kasvattamisessa.
– Kaikissa näissä kolmessa on nyt päästy sellaiseen tulokseen, että me olemme saavuttaneet jo Ruotsin vuoden 2005 vertailulukuun verrattuna ja Saksa todennäköisesti saavutetaan 2019. Tämä taas on johtanut siihen, että meidän vientimme on lähtenyt vetämään, Juha Sipilä sanoi.
– Meidän kasvumme on nyt kestävällä pohjalla. Mikä oli meidän keinomme kiky-osuuteen? Se oli työajan pieni kasvattaminen kaikilta, sillä tavalla, että se ei kohdistuisi yhteen ryhmään. Se tehtiin vain 24 tunnin osalta, jos olisimme tehneet sadan tunnin korotuksen, sillä olisimme korvanneet tämän koko sisäisen devalvaation osuuden.
Myöhemmin pääministeri Sipilä kävi läpi, mitkä vaihtoehdot olivat. Hän sanoi veronkevennykset keskitetyn pieni- ja keskituloisille ”koska arvostamme julkisen sektorin työntekijöitä”.
– Tämäkin asia on väärin sammutettu, kun työllisyys kehittyy ja vaikutukset nähdään, että tässä on päästy hyvin eteenpäin, Juha Sipilä heitti oppositiolle.
Hänen mukaansa hallitus esitti työajan pidennystä kaikille sektoreille, jonka vaikutus olisi ollut sama kuin kikyllä. Kun se ei käynyt, oli vaihtoehtona sisäinen devalvaatio joko pienentämällä julkisen sektorin kuluja tai nostamalla arvonlisäveroa.
– Valitsimme tämän julkisen sektorin kulujen pienentämisen sen vuoksi, että katsoimme, että tämä on työssäkäyvien osuus näissä talkoissa, että työttömät ja eläkeläiset, opiskelijat, eivät olisi tätä osuutta maksamassa, Sipilä sanoi.
”En tunnista”
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, ettei hän tunnista julkisuudessa esillä olleesta EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen puheesta sitä, miten kilpailukykysopimus rakennettiin.
Valtiovarainministerin mukaan vaihtoehdot olivat juuri ne jotka pääministeri kuvaili. Niistä työmarkkinajärjestöt valitsivat Orpon mukaan työkalut, joilla ne oman osuutensa kiky-sopimuksesta täyttivät.
– Hallitus on tehnyt oman osuutensa merkittävillä työn verotuksen keventämistoimilla, jotka tuntuvat tavallisen suomalaisen työtätekevän pienipalkkaisen ihmisen kukkarossa. Se on hallituksen osuus, se on satojen miljoonien eurojen kokoinen, ja sitä kautta me kompensoimme tätä menetystä, Petteri Orpo sanoi.
– Mutta vielä kerran haluan sanoa sen, että ei meillä ole niin laajaa julkista sektoria, niin loistavine palveluineen, ammatti-ihmisineen, ilman sitä että meillä on korkea työllisyys. Ei ole mitään muuta tietä… te ette ymmärrä sitä vieläkään, vaikka siitä on puhuttu täällä.
– Korkea työllisyysaste, jota haettiin muun muassa kilpailukykysopimuksella, on avain siihen että voimme maksaa meidän upeille julkisen sektorin työntekijöille palkkaa. Poliiseille, sairaanhoitajille, lastentarhaopettajille ja niin edelleen. Me arvostamme heidän työtään todella paljon, Orpo totesi.