Verkkouutiset

Jukka Appelqvist. LEHTIKUVA/HANNA MATIKAINEN

Pääekonomistin mukaan palkkakehitys on merkittävin inflaation ylläpitäjä

Inflaatio lähtee todennäköisesti tänä vuonna hiipumaan, arvioi Jukka Appelqvist.

Tuoreiden inflaatiolukujen perusteella vaikuttaa siltä, että marraskuun inflaatioluvut jäivät korona-ajan ennätyslukemiksi, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen inflaatio oli joulukuussa 3,5 prosenttia. Marraskuun lukema oli 3,7 prosenttia, joten kuluttajahintojen nousutahti jopa hidastui hieman vuoden viimeisenä kuukautena.

Vuonna 2021 keskimääräinen inflaatio oli 2,2 prosenttia, eli hintojen nousu vauhdittui selvästi loppuvuodesta

Appelqvistin mukaan voidaankin sanoa, ettei Suomessa ole edelleenkään mitään merkkejä laajemmasta kuluttajahintojen nousupaineesta.

– Tilanne poikkeaa dramaattisesti erityisesti Yhdysvalloista, jossa kuluttajahinnat nousivat joulukuussa seitsemän prosenttia eli nopeinta tahtia vuoden 1982 kesäkuun jälkeen, hän sanoo.

Appelqvistin mukaan Suomessa hintakehitys etenee jähmeästi, ja suomalaisten kuluttajahintojen nousutahti on myös selvästi euroalueen keskiarvoa hitaampaa.

– Suomessa inflaation kiihtymisen taustalla on toistaiseksi vain muutama yksittäinen hyödyke eli lähinnä bensan ja sähkön hintojen nousu sekä remonttikustannusten nousu, jonka taustalla on rakennusmateriaalien kallistuminen, sanoo Appelqvist.

Pelko tuotantoon liittyvien pullonkaulojen inflaatiota kiihdyttävästä vaikutuksesta ei ole merkittävässä määrin toteutunut. Periaatteessa komponenttien saatavuuteen liittyvät tuotantohäiriöt tai raaka-aineiden hintojen nousu voisivat kuitenkin heijastua myös kuluttajahintoihin.

– Toistaiseksi vaikutus näyttää silti vähäiseltä tai se kohdistuu lähinnä yksittäisiin tuotteisiin, eikä siksi riitä nostamaan yleistä hintatasoa merkittävästi, Appelqvist sanoo.

Appelqvistin mukaan pidemmän päälle merkittävin inflaatiota ylläpitävä tekijä on palkkakehitys.

– Vielä ei tiedetä kovin tarkasti, minkälaisiin sopimuskorotuksiin meneillään olevalla neuvottelukierroksella päädytään. Toistaiseksi tehdyt sopimukset ovat olleet noin kaksi prosenttia kuluvalle vuodelle.

Appelqvist arvioi, että osalle yrityksistä ne ovat varmasti liikaa kustannussyistä, mutta holtittomaan inflaatiokierteeseen korotustaso ei silti johda.

– Niinpä riski amerikkalaistyylisestä inflaation kiihtymisestä on edelleen Suomessa pieni, hän sanoo.

Yhdysvalloissa nousevat tällä hetkellä vauhdilla sekä hinnat että palkat, mutta komealta tuntuvat palkankorotukset eivät takaa keskimäärin edes ostovoiman säilymistä, koska hinnat kallistuvat vielä enemmän.

– Vastaavaa kierrettä kannattaa Suomessa välttää, ja tähdätä sopimuskorotuksilla tasaiseen ostovoiman kehittymiseen, joka heijastelee tuottavuutta ja on siten kestävällä pohjalla. Lisäksi pitää muistaa, että korona on kohdellut yrityksiä hyvin eri tavoin, joten palkankorotusvara vaihtelee jopa saman toimialan sisällä merkittävästi, Appelqvist toteaa.

LUE MYÖS:
Palkkasumma kasvoi syys-marraskuussa 5,4 prosenttia

Uusimmat
MAINOS