OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi Kauppalehdessä, että hallituksen tavoitteleman 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä. Hänen mukaansa talouden pitäisi kasvaa noin kahden prosentin tahtia lähivuodet, jotta työllisyysaste nousisi tavoitetasolle.
– Uusien menolisäysten takia 75 prosentin työllisyysaste ei edes riitä julkisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä. Työllisyys vaatii aina toteutuakseen riittävää talouskasvua, Heiskanen arvioi.
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala on samoilla linjoilla. Hallituksen tavoittelemaa 75 prosentin työllisyysastetta ei tavoitella pelkästään kestävyysvajeen korjaamiseksi, vaan myös luvattujen menonlisäysten katteeksi.
– Pelkän talouskasvun varassa työllisyys tuskin paranee riittävästi, vaan tarvitaan myös työllisyyttä tukevia politiikkatoimia.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila muistuttaa Kauppalehdessä, että jo nyt kasvua jarruttaa puute osaajista.
– Emme pysty yksin kysynnän vetoon luottamalla nostamaan työllisyyttä muiden Pohjoismaiden tasolle. Olemme tilanteessa, missä kaikki vaikuttavat työllisyystoimet on pystyttävä käyttämään.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa lehdelle, että työllisyystavoitteiden pettäminen tarkoittaa menoleikkauksia tai pahimmassa tapauksessa veronkiristyksiä.