Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinosen mielestä hallitus ei budjettiriihessään edes yrittänyt hillitä valtion velkaantumista.
– Budjettiriihi saatiin päätökseen huolestuttavankin nopeasti huolimatta monesta suunnasta tulevista paineista. Tuntuikin siltä, että budjettiriihen pääasia olikin vain velkaeurojen jakaminen sulle-mulle periaatteella lähinnä vihreiden ja keskustan johdolla, kansanedustaja kirjoittaa blogissaan.
Heinonen kuvailee valtion ensi vuoden talousarviota ”historiallisen suureksi vaalibudjetiksi”, jolla halutaan miellyttää äänestäjiä.
– Selväksi kävi, että budjettiriihessä ei edes haluttu tehdä työtä velkaantumisen hidastamiseksi tai edes etsiä mitään säästöjä, työllisyystoimia tai rakenneuudistuksia. Vaikeat asiat siirrettiin sivuun ja tuleville hallituksille eikä edes keskustakaan esittänyt vaativansa tiukkaa taloudenpitoa tai työllisyystoimia. Velkarahanjako hoidettiin muutamassa tunnissa.
Suomi ottaa ensi vuonna uutta velkaa vähintään 8,1 miljardia euroa. Hallituskauden aikana valtio on velkaantunut 40 miljardilla eurolla, ja velka nousee ensi vuoden lopussa noin 146 miljardiin euroon.
– Pitää muistaa, että tämä velanotto ei siis alkanut vasta koronan myötä, vaan nykyinen hallitus valitsi velanoton tien jo ennen kriisejä, Timo Heinonen kirjoittaa.
– Velkariihen tulos oli kallis lapsille ja lapsenlapsille. Velalla on nimittäin väliä: velan korkomenojen kasvu on ensi vuonna samaa luokkaa kuin koko poliisitoimen menot (910 miljoonaa euroa) tai valtion rahoitus ammattikorkeakouluille (944 miljoonaa) tai valtionosuus ammatilliseen koulutukseen (1 013 miljoonaa), hän jatkaa.
Kokoomusedustajan mukaan velkaantuminen on saatava kuriin, jotta taloudessa olisi puskureita ja liikkumavaraa mahdollisia tulevia kriisejä vasten.
– Tuskin kukaan uskoo, että tämä kriisi jää viimeiseksi. Me kokoomuksessa kannatammekin sitä, että hyvinvointiyhteiskunta pystyy kantamaan ihmiset ja yritykset yli tulevaisuuden pandemioista ja energiakriiseistä. Siksi talous tulee laittaa tasapainoon.