Ovatko Ukrainan vaihtoehdot suomettua tai bosnioitua?

Tutkijan mukaan Ukrainan kriisiä ei ratkaista pian, mutta odotusten vastaisesti maa näyttäisi selviävän hengissä.

EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitoksen EUISS:n Nicu Popescu on laatinut analyysin ’Ukraina: neljä kriisiä, yksi maa’. Siinä käsitellään myös maailmalla paljon puhuttua mahdollisuutta ”suomettaa” Ukraina.

Popescun mukaan Ukrainalla on sekä taloudellinen, poliittinen, alueellinen että diplomaattinen kriisi, joista viimeinen on Venäjän kanssa. Menneet kolme kuukautta ovat kuitenkin osoittaneet, että monista yrityksistä huolimatta Ukraina ei ole räjähtämässä ja maa on sitkeä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tutkijan mukaan ei ole ”kahta Ukrainaa”, joista Venäjä aiemmin loi mielikuvaa. Tästä kertoo sekä presidentinvaalin tulos että idän yhteenottojen paikallinen luonne.

Popescu käsittelee kahta ratkaisuna mainittua ehdotelmaa. Toinen on suomettuminen ”eli puolueettoman valtion luominen, joka teoriassa antaisi luotettavat takuut, ettei Nato ota Ukrainaa jäseneksi”. Toinen on bosnioituminen eli liittovaltion luominen laajoilla alueiden valtuuksilla.

”Kummallakin vaihtoehdolla on ansionsa paperilla. Vaikka termi ’suomettuminen’ merkitsee eri asioita eri ihmisille eri aikaan, on tosiasia, että Suomi on menestynyt toisen maailmansodan jälkeen ja on kukoistava ja turvallinen maa. Ja vaikka Bosnia saattaa vaikuttaa varsin toimimattomalta liittovaltiolta 1996 jälkeen, sen perustuslaki on ainakin estänyt uuden verenvuodatuksen. Valitettavasti kumpikaan vaihtoehto ei ole Ukrainalle todennäköinen”, Popescu kirjoittaa.

Hänen mukaansa Ukrainasta ei puolueettomana tai liittovaltiona tai molempina tule mitään Bosnian tai Suomen kaltaista.

”Suomen puolueettomuudesta kylmän sodan aikana oli sovittu ja sitä kunnioitettiin. Se ei ole todennäköistä Ukrainan kohdalla”.

Mainos