Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Rosetta-luotaimessa laskeutumisalus laskeutuu komeetan pinnalle suunnitelmien mukaan 11. marraskuuta 2014. Laskeutumista ennen yksi tärkeimmistä hetkistä oli luotaimen herätteleminen unesta, johon se vaivutettiin energian säästämiseksi.
Herättely aloitettiin maanantaina noin kello 12.00 Suomen aikaa, jolloin Rosettaan otettiin ensimmäisen kerran yhteyttä maasta puolitoista vuotta kestäneen unen jälkeen. Rosetta vaivutettiin uneen, jotta se säästäisi energiaa matkan aikana.
Herätyksen jälkeen Rosettan pyörimisliike vähitellen pysähtyy ja se tunnistaa sijaintinsa tähtikartan avulla. Heräämisen jälkeen Rosetta alkaa vähitellen testata mukanaan olevia tieteellisiä laitteita.
– Signaalin onnistunut vastaanotto tarkoittaa sitä, että Rosettan matka kohti Chryumov-Gerasimenko-komeettaa voi jatkua. Onnistuminen on pitkän ja vaativan työn tulos, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt.
Itse Churyumov-Gerasimenko-komeetan koostumuksesta tiedetään erittäin vähän.
Tutkijat eivät tiedä esimerkiksi sitä, millaiselle alustalle laskeutumisalus laskeutuu. Arvioiden mukaan komeetta todennäköisesti on kooltaan noin 3,4 x 4,5 kilometrin kokoinen, mutta se on hyvin harva. Tiheys on noin 0,48 kg/l eli vastaa koostumukseltaan vanhaa pakkaantunutta lunta. Varmuutta tästäkään ei kuitenkaan ole ennen laskeutuja alkaa tutkia komeettaa tarkemmin.
Rosetta selvittää Maan elämän ja veden alkuperää
Rosetta-luotaimessa on mukana viisi mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana.
Ensimmäisenä komeetan pinnalle osuu Ilmatieteen laitoksella valmistettu PP-instrumentti, joka on kiinnitetty laskeutujan jalkoihin. Instrumenttia käytetään veden etsintään komeetan pinnalta. Ilmatieteen laitoksenmittalaitteilla tutkitaan myös muun muassa komeetan pölyä ja vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa.
– Jos pölystä löydetään orgaanisia aineita, on mahdollista, että myös elämä on tullut maapallolle komeettojen mukana, Ilmatieteen laitos kertoo.