Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) korostaa, että ylioppilastutkintolautakunta ei ole ohjeistanut opettajia uutta päättökoetta varten.
Hän muistuttaa, että ylioppilastutkintolautakunta antoi helmikuussa tiedotteen äidinkielen sähköisestä ylioppilaskokeesta, mutta se ei ole kertonut minkälaiset tehtävät tulevat olemaan mitoiltaan, sisältövaatimuksiltaan ja arviointikriteereiltään.
Näin opettajat eivät ole vielä voineet opettaa tulevaa päättökoetta varten, eivätkä oppimateriaalin tuottajat valmistaa materiaalia opetukseen.
– Lukiolaisten oikeusturva on vaarassa, sillä maaliskuun lopussa keskimääräinen lukion ensimmäinen vuosikurssilainen on suorittanut jo puolet äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän pakollisista kursseista ilman tarkempaa tietoa päättökokeesta, Alanko-Kahiluoto toteaa tiedotteessaan
Hänen mukaansa päättökokeen merkitystä on koko ajan kasvatettu jatko-opintoihin haettaessa. Alanko-Kahiluoto katsoo, että lukuvuonna 2018–2019 äidinkielen digitaalisen ylioppilaskokeen suorittavat ovat heikommassa asemassa verrattuna heitä edeltäviin vuosiluokkiin heidän pyrkiessään jatko-opintoihin.
Hänen mielestään uusimmat PISA-tulokset sisältävät myös korutonta kertomaa isompien kaupunkien ja pienempien paikkakuntien nuorten taitotasojen eriytymisestä; mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole samanlainen eri puolilla Suomea eläville nuorille.
– Huoleni on, että luku- ja kirjoitustaitoihinsa eniten tukea tarvitsevat opiskelijat eivät saa enää tarvitsemaansa opetusta, kun opetus keskittyy päättökokeen uusien painotusten takia vahvasti multimodaalisten ja audiovisuaalisten tekstien, kuten musiikkivideoiden ja mainosten, tulkintaan.
Alanko-Kahiluodon mukaan oppiaineen kuuden pakollisen kurssin aika ei riitä tärkeiden kirjoittamisen, lukemisen ja puhumisen perustaitojen opiskeluun uusien, päättökokeessa vaadittavien sisältöjen opiskelun lisäksi.
Näin digitalisaatioprojekti saattaa hänen mielestään pikemminkin eriarvoistaa taidollisesti erilaisia opiskelijoita, ei yhdistää.