Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satosen mukaan Antti Rinteen (sd.) hallituksen talouspolitiikka on huteralla pohjalla.
– Kuten Varman toimitusjohtaja Risto Murto osuvasti kuvasi, menot on mitoitettu positiivisimman talousskenaarion varaan. Eli siis menot käytetään etupainotteisesti ja tulopuolen toivotaan toteutuvan. Jos tulopuoli ei toteudu, niin entä sitten? Leikkaukset vai velkaantuminen? Ottaako Suomi pikavipin, Satonen kysyy eduskuntaviestissään.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus korottaa pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla. Veroja on tarkoitus korottaa nettomääräisesti 700 miljoonalla eurolla.
– Tämä erotus on tarkoitus kattaa sillä, että vuonna 2023 on 60 000 työpaikkaa enemmän kuin nyt. Näistä puolet on sen varassa, että työmarkkinajärjestöt löytävät siihen keinon, Satonen kirjoittaa.
– Se on mielenkiintoinen harjoitus, koska tähän asti työmarkkinajärjestöiltä ei ole edellisen hallituksen useista pyynnöistä huolimatta herunut ainuttakaan yhteistä esitystä suomalaisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Jos mukaan ei lasketa STTK:n ekonomistin Ralf Sundin ideaa aktiivimallista, jonka uusi hallitus aikoo perua.
Uuden hallituksen talouspolitiikan logiikkaa on Satosen mukaan vaikeaa ymmärtää.
– Ainoa looginen selitys on se, että vaalien alla annettiin niin paljon löperöitä lupauksia, että niistä ainakin osa on pakko lunastaa ja siinä tilanteessa julkisen talouden tasapaino saa joustaa.