Suomen ja Ukrainan välisen kaupan volyymi ehti olla muutaman vuoden laskusuunnassa. Nyt näkymät ovat taas valoisammat. Taustalla vaikuttaa etenkin EU:n ja Ukrainan välisen vapaakauppasopimuksen äskettäinen voimaantulo.
– Ukrainan potentiaali on kiistatta merkittävä, alivaltiosihteeri Markku Keinänen sanoo Verkkouutisille Kiovassa.
– Ukrainalaiset itse korostavat, että jos näille markkinoille haluaa, nyt olisi oikea hetki, taloudellisista ulkosuhteista ulkoministeriön virkamiesjohdossa vastaava Keinänen jatkaa.
Viennin supistuminen, joka oli alkanut jo presidentti Viktor Janukovytšin kaudella, jatkui helmikuussa 2014 tapahtuneen Krimin miehityksen ja myöhemmin samana vuonna alkaneen Itä-Ukrainan sodan seurauksena. Sota jatkuu edelleen, ja maan nykyhallinnon käynnistämissä reformeissa on työsarkaa vielä vuosiksi eteenpäin.
– Uudistusten suunta on kuitenkin selvästi oikea. Ukrainalaiset tiedostavat kyllä erilaiset liiketoimintailmapiiriin ja korruptioon liittyvät syvälle juurtuneet ongelmat ja ponnistelevat niiden ratkaisemiseksi, Keinänen arvioi.
Osaamiselle on kysyntää
Suomesta viedään Ukrainaan muun muassa koneita, laitteita, kemikaaleja ja paperia. Keinäsen mukaan kasvavaa kysyntää olisi nyt myös jätehuoltoon ja uusiutuvaan energiaan liittyville ratkaisuille.
Hän kannustaa suomalaisyrityksiä kilpailemaan nykyistä aktiivisemmin esimerkiksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) rahoittamista hankkeista niin Ukrainassa kuin muissakin kohdemaissa.
– Suomalaisyrityksillä on hyvä maine ja tietotaitoa, jota täällä tarvitaan. Menestymisen edellytykset ovat siis suotuisat, eikä kannata lannistua, vaikka ensimmäistä kilpailutusta ei heti voittaisikaan, Keinänen sanoo.
Suomen ja Ukrainan välisen talouskomission muutaman vuoden ajan jäissä ollut toiminta ollaan hänen mukaansa käynnistämässä uudelleen. Vaikka kahdenvälisiin komissioihin liittyvät mielikuvat voivat olla vanhakantaisia ja jähmeitä, niillä voi olla merkittävä rooli yritysten kohtaamien käytännön ongelmien ratkaisemisessa.
Suomi on ohjannut Ukrainaan myös kehitysyhteistyövaroja. Rahoitettavat hankkeet liittyvät koulutuksen ja uusiutuvan energian hyödyntämisen edistämiseen.
– Kaikenlainen kanssakäyminen Ukrainan kanssa on nykytilanteessa erityisen tärkeää. Maa tarvitsee uudistuskehityksessään hyviä sparraajia, ja Suomella voi siinä olla paljon annettavaa, Keinänen sanoo.
Kiovaa Team Finlandin vienninedistämismatkalla ollut alivaltiosihteeri kehuu suurenmoiseksi pääkaupungiksi lyhyen lentomatkan päässä Helsingistä. Kaukana maan itäosissa jatkuvat taistelut eivät miljoonakaupungin sykkeeseen juuri heijastu.
Lähettiläistä Team Finland -maajohtajia
Suomalaisten pk-yritysten haluttomuutta kansainvälistymiseen alivaltiosihteeri Keinänen pitää valitettavana.
– Vain 14 prosenttia pk-yrityksistä vie tuotteitaan tai palveluitaan ulkomaille, vaikka potentiaalia olisi varmasti monin verroin enemmän, hän sanoo.
Tekesin ja Finpron yhdistäminen uudeksi Business Finland -organisaatioksi tuo hänen mukaansa kansainvälistymiseen liittyvät neuvontapalvelut lähemmäs elinkaarensa alkuvaiheessa olevia yrityksiä myös maakunnissa.
Myös ulkoministeriön rooli vienninedistämisessä on vahvistumassa.
– Suurlähettiläät toimivat aiempaa systemaattisemmin kauppasuhteiden rakentajina. Lähetystöt voivat tukea kohdemaan markkinoille tulevia yrityksiä monin tavoin: esimerkiksi avata ovia, kertoa bisnesmahdollisuuksista, auttaa verkostoitumisessa, hyödyntää omaa maatuntemustaan ongelmatilanteiden selvittämisessä, Keinänen sanoo.
Hän muistuttaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen painottaneen suurlähettiläiden roolia eräänlaisina Team Finland -verkoston maajohtajina.
Meneillään olevan Team Finland -uudistuksen tavoitteena onkin tukea hallituksen tavoitetta kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä.