Jäällä tapahtuvissa onnettomuuksissa yleisin kuolinsyy on hukkuminen, kun taas maasto-olosuhteissa moottorikelkkareitiltä suistuminen koitui monen kelkkailijan kohtaloksi.
Kuolemaan johtaneet moottorikelkkaonnettomuudet tapahtuivat eri puolilla Suomea.
– Kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista yleensä suurin osa tapahtuu jääalueella. Nyt niitä tapahtui hieman aiempaa vähemmän. Luvut ovat kuitenkin pieniä, ja satunnaisvaihtelusta johtuen ei voida vetää isompia johtopäätöksiä, toteaa Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikenneturvallisuustutkija Arja Holopainen.
Tutkijalautakunnat ottivat viime vuonna loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tutkittavakseen 13. Näiden onnettomuuksien syynä oli tavallisimmin reitiltä suistuminen (10 tapausta). Lisäksi kahdessa tapauksessa onnettomuus tapahtui yhteentörmäyksessä toisen ajoneuvon kanssa tien ylityksessä. Yksi onnettomuus sattui moottorikelkkojen peräänajossa.
Tutkijalautakunnat ovat todenneet, että moottorikelkkaa ajava, yllättävästä tilanteesta säikähtävä ihminen tarttuu vaistomaisesti kelkan ohjaustankoon lujemmin.
Erityisesti vasemmalle kaartuvien mutkien on todettu olevan vaikeimpia, sillä moni työntää oikealla kädellä ohjaustankoa ja saattaa vahingossa puristaa oikeassa kahvassa sijaitsevan kaasuvivun pohjaan. Tällöin kelkka ampaisee nopeasti eteenpäin ulos reitiltä. Moottorikelkan suistuminen vasemmalle johtavassa kaarteessa onkin yleinen onnettomuustyyppi.
– Moottorikelkan voimansiirto toimii automaattisesti, joten kaasukahvaa painamalla kelkan vauhti kiihtyy. Nykyisin on olemassa moottorikelkkoja, joiden kiihtyvyyttä ja nopeutta voidaan rajoittaa niin sanotulla harjoitteluavaimella. Tällöin esimerkiksi aloitteleva kuljettaja voi ajaa turvallisemmin, sanoo Eero Heikkilä Lapin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnasta.
Hänen mielestään harjoitteluavain on erityisen kätevä moottorikelkkasafareilla, joihin osallistuu vaihtelevan kokemuksen omaavia kelkkailijoita.