Vihreiden veteraanipoliitikko Osmo Soininvaara kritisoi Twitterissä sähköverkkojen maakaapelointia.
– Sähköverkkojen maakaapelointi myrskytuhoilta piiloon on miljardihanke. Sillä rahalla saisi monta aggregaattia. Näitä kahta strategiaa pitäisi vertailla kiihkottomasti, Osmo Soininvaara kirjoittaa.
Uudenvuodenpäivänä 2019 alkanut Aapeli-myrsky aiheutti merkittäviä viestintäpalveluiden häiriöitä ja katkaisi sähkönjakelun monin paikon.
Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti arvosteli joulukuussa poliittisia päätöksiä, jotka ovat johtaneet sähkön siirtohintojen nousuun. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.
Muutoksen taustalla on tammikuun 2011 lumimyräkän aiheuttama ”paniikkiratkaisu” eduskunnassa. Sen seurauksena säädetty laki rajoitti sähkönsiirron häiriötilanteet kuuteen tuntiin. Sähköyhtiöt velvoitettiin kaivamaan ilmassa kuljevat voimalinjat maan alle, jotta lumivahingot eivät aiheuttaisi alueellisia katkoksia.
Eero Lehden mukaan aggregaattien käyttö tulisi huomattavasti laajoja kaivuutöitä halvemmaksi tavallisille kansalaisille, jotka joutuvat maksamaan remontin lopullisen hintalapun korkeina sähkön siirtohintoina. Sähköyhtiöt voisivat siirtää aggregaatteja nopeasti tilapäisestä katkoksesta kärsivälle alueelle, kunnes korjaustyöt saadaan tehtyä.
Soininvaara on Twitter-keskustelussa samoilla linjoilla.
– Tässä uhkaa käydä niin, että verkon hännillä kaapelointi maksaa enemmän kuin kaapelin päässä olevat kiinteistöt, Soininvaara toteaa.
Asiantuntijat katsovat maakaapeloinnin kuitenkin olleen myös hyvä ratkaisu.
Sähkötekniikan professori Jarmo Partanen ja Energiateollisuuden johtaja Kenneth Hänninen kertovat Kauppalehdelle, että Suomen sähköverkon myrskynkestävyys on selvästi parantunut viime vuosina osittain maakaapeloinnin vuoksi.
Heidän mukaansa toimintavarmuuden parantuminen näkyy Suomea ravistelleen Aapeli-myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen määrässä, joka näyttää jäävän huomattavasti edellisvuosina koettuja vähäisemmäksi.