Entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara kirjoittaa sotesta nettisivuillaan. Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysuudistuksen hankkeen ”valinnanvapausmallia”, jota pitäisi kutsua markkinaehtoistamismalliksi, vastaan on esitetty kahdenlaista, toisistaan täysin eroavaa kritiikkiä.
– Näkyvin kritiikki on dogmaattisen vasemmistolaista. Markkinat ovat aina väärin jo periaatteessa. Tyypillinen kritiikki kuuluu, että yksityiset yhtiöt myyvät liian halvalla ja siirtävät vielä voitot veroparatiiseihin. Alemmat hinnat ja silti voittoa?, Osmo Soininvaara kirjoittaa.
– Vielä yleisemmin käytetty argumentti on, että julkinen terveydenhoito on niin tehotonta, ettei sitä voi nyt alistaa kilpailulle, koska se ei siinä pärjää. Aivan näin sitä ei muotoilla, mutta tämä on sen sisältö.
Soininvaara mukaan ”joku voisi peräti ajatella, että molemmat näistä argumenteista kelpaisivat paremminkin kilpailun avaamisen kannattajille kuin sen vastustajille”.
– Tämä demariulina on sikäli harmillista, että se peittää näkyvistä sen, että tähän malliin liittyy vakavia ongelmia.
Aivan toista kritiikkiä hänen mukaansa on edustanut eduskunnassa Aalto Institute of Economicsin antama lausunto. Se oli Soininvaaran mukaan painavin hallituksen esitystä vastaan ja ”lähinnä mikrotaloustiedettä edustavat proffat panivat esitetyt pelisäännöt aivan palasiksi”.
– Yksityiset yritykset toimivat yleensä (eivät aina) tehokkaammin kuin usein vähän kankeat julkiset organisaatiot, mutta samalla ne noudattavat saamaansa hintaohjausta. Noin suomeksi sanottuna sitä saa, mistä maksaa ja jos maksaa vääristä asioista, saa vääriä asioita. Nyt maksetaan aivan vääristä asioista.
Osmo Soininvaaran mukaan huonot säännöt on helppo tehdä, mitä voi käydä todistamassa Yhdysvalloissa.
– Kun kuuntelee johtavia ministereitä saa sen vaikutelman, ettei vaikeutta ole edes hahmotettu. Jos ei hahmota ongelmaa, tuskin löytää siihen myöskään ratkaisua, Soininvaara toteaa.
Hän sanoo oman kritiikkinsä pakkoyhtiöittämiseen kohdistuneen hirveällä kiireellä tehtävään yhtiöittämiseen.
– Yhtiöittäminen toimisi, jos talouden pelisäännöt olisivat kunnossa. Silloin minäkin puhuisin yhtiöittämisen puolesta, koska sillä on toimintayksikkönä monia hyviä puolia.
Soininvaaran mielestä ”uudistusta kyllä tarvitaan, koska julkinen terveydenhoito on joiltakin osin aika heikossa hapessa. Yksityiset voisivat kilpailulla saada sen parantamaan otetta ja saada muutaman surkean julkisen organisaation kaatumaan”.
– Muutos kunnallisesta järjestelmästä maakunnalliseksi on niin suuri ja vaikea, että se olisi pitänyt tehdä ensin ja sen jälkeen alkaa tuottaa markkinaehtoisuutta vaiheittain.
– Yleislääkärinpalveluja eli terveyskeskuspalveluja olisi voitu ottaa käyttöön ostoperusteisesti pikkuhiljaa niin, että maakunta hyväksyy palveluntarjoajat. Demarijohtoisissa maakunnissa ei tapahtuisi mitään ja kokoomusjohtoisissa tapahtuisi vähän liikaakin. Sitten nähtäisiin, miten siinä kävisi.
Yhtiöittämistä Soininvaara sanoo olevansa edistämässä ”heti, kun pelisäännöt ovat sellaisia, että on realistista ajatella itsenäisen yhtiön toimivan vastuullisesti – siis kun ahneus johtaa oikeaan eikä väärään käyttäytymiseen”.
– Julkisen järjestelmän isoja ongelmia on, ettei se selviä monimutkaisista organisaatioista. Siksi on järkevää pilkkoa palvelut erillisiksi yhtiöiksi tai taseyksiköiksi, joka tapauksessa autonomisiksi yksiköiksi.