Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on tehnyt kirjallisen kysymyksen osakekirjojen muuntamisesta massakonversion avulla sähköiseen muotoon.
Suomessa on lähes 300 000 osakeyhtiötä, joista valtaosa on listaamattomia.
– Osakekirjoja käytetään sekä paperisessa että sähköisessä muodossa. Monissa yhtiöissä on kuitenkin törmätty ongelmaan, kun vanhoista paperisista osakekirjoista halutaan siirtyä digitaalisiin osakekirjoihin. Nykytilanteessa paperisten osakekirjojen niin sanottu massakonversio, eli osakekirjojen muuntaminen yhdellä yhtiön päätöksellä kootusti sähköiseen muotoon, ei ole mahdollista, kirjallisessa kysymyksessä kerrotaan.
Jokaisen yksittäisen osakkeenomistajan on teetettävä digitalisointi erikseen.
– Jopa 500 euron kustannus ja aikaa vievä hallinnollinen taakka on huomattava. Se saattaa tehdä myös tyhjäksi yhtiön suunnitelman siirtyä kattavasti sähköisiin osakekirjoihin.
Sähköiset osakekirjat helpottaisivat Kiurun mukaan omistajatietojen selvittämistä ja osoittamista selkeyttäen tiettyjä perhe- ja jäämistöoikeudellisia tilanteita. Yhtiöiden hallinnollisen työn tarve myös vähenisi, jos osakekirjat olisivat kattavasti sähköisiä. Samalla riski osakekirjojen häviämisestä poistuisi.
– Sähköisten järjestelmien eduksi voidaan katsoa myös se, että suomalaiset yritykset ovat kansainvälisinä sijoituskohteina sitä houkuttelevampia, mitä laajemmin ne ovat digitalisoituneet, Kiuru toteaa kysymyksessään.
Kirjallisen kysymyksen on allekirjoittanut 43 kansanedustajaa. Siinä kysytään, millä tavoin hallitus aikoo edistää osakekirjojen massakonversiota sähköiseen muotoon, ja miten miten massakonversio helpottaisi kansalaisten asiointia ja ajankäyttöä. Kysymyksessä toivotaan myös arviota siitä, kuinka paljon konversio pienentäisi kansalaisille aiheutuneita kuluja, ja millaisia kilpailuetuja osakeyhtiöiden digitalisoinnin parantaminen toisi Suomelle.
Eduskunnan työjärjestyksen mukaan asianomaisen ministerin pitää vastata kirjalliseen kysymykseen 21 päivän kuluessa sen toimittamisesta.
