Ilmastopolitiikasta ja vihreästä siirtymästä on vähitellen tullut mitä suurimmassa määrin myös työelämää koskettavia teemoja. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan viime vuonna noin 67 miljoonaa työntekijää työskenteli energia-alan työpaikoilla. Mielenkiintoista on, että alan työvoiman kasvun ajureina ovat toimineet puhtaan energian sektorit. Puhdas energia työllistää jo nyt noin 35 miljoonaa työntekijää eli huomattavasti enemmän kuin fossiilisen energian toimialat.
Tämä kehitys vain vahvistuu tulevina vuosina. Tulevaisuuden investoinnit tehdään ja työpaikat syntyvät entistä selvemmin puhtaan energian toimialoille. Selvää on, että käynnissä oleva muutos vaikuttaa työntekijöihin koulutuksesta, toimialasta ja työpaikan maantieteellisestä alueesta riippuen.
Työntekijöiden kanta ilmastopolitiikassa ja vihreässä siirtymässä kiteytyy taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisen siirtymän vaatimukseen. Siinä huomioidaan muun muassa työpaikkojen määrä ja laatu, osaamisen päivittämisen tarve ja energian hinnan vaikutus ihmisten ostovoimaan.
Osallistuin hiljattain Reykjavikissa pidettyyn kolmikantaiseen kokoukseen, jossa aiheena olivat vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoilla ja osaamistarpeiden ennakointi. Kokouksen isäntä oli Islannin hallitus yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa ja siihen osallistuivat pohjoismaiden hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden edustajat.
Pohjoismaat ovat hyvin kärryillä muutoksessa. Meillä on vahvoja vihreän teollisuuden toimialoja, kehittynyt ja toimiva infrastruktuuri sekä hyvin koulutettua työvoimaa.
Monet järjestöt kuten OECD, Euroopan unioni ja kansainvälinen energiajärjestö ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että pula osaavasta työvoimasta on jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa yksi suurimmista haasteista vihreän siirtymän toteuttamisessa.
Siksi jatkossa on välttämätöntä huolehtia heistä, jotka mitä moninaisimmilla aloilla ovat vaarassa menettää työnsä meneillään olevassa muutoksessa. Yhteinen velvollisuutemme ja etumme on huolehtia näiden alojen työntekijöistä, jotta he pärjäävät, vaikka työ muuttuu. Työvoimapula ei saa muodostua vihreän siirtymän esteeksi.
Useat maat arvioivat pulan entisestään vain pahenevan tulevina vuosina ja panostavat erittäin voimakkaasti työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen puhtaan energian strategioissaan. Maat laativat osaamisen päivittämis- ja vahvistamispolkuja, joissa painotetaan erityisesti jo työelämässä olevien työntekijöiden osaamisen vahvistamista.
Haluaako Suomi olla edelläkävijä vihreässä siirtymässä maailmanlaajuisesti? Jos, niin silloin meidän on panostettava nykyistä huomattavasti enemmän henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Kyse ei ole vain siitä, osaako esimerkiksi polttomoottorilla käyvää bussia ajava henkilö jatkossa ajaa sähköbussia. Kyse on paljon laajemmalle ulottuvasta teknologisesta, työn tekemisen tapoihin, osaamisvaatimuksiin ja myös asenteisiin liittyvästä kokonaisuudesta.
Valitettavasti nykyinen hallitus toimii täysin päinvastoin kuin muut maat lakkauttaessaan aikuiskoulutustuen. Järjestelmämme on ollut erittäin hyvä ja valtiolle kustannustehokas tapa vahvistaa työikäisen ja työssä olevan väestön osaamista, kun järjestelmän kustannukset on katettu työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Järjestelmä ei ole kaikilta osin ollut täydellinen, mutta miksi se pitää lakkauttaa, kun sitä olisi voitu kehittää?
Ensi vuonna yli kaksi miljardia ihmistä käyttää äänioikeuttaan poliittisissa vaaleissa ympäri maailman. USA valitsee presidentin, Euroopan unioni ja Iso-Britannia parlamentin ja niin edelleen.
Todennäköisesti kaikissa vaaleissa energian hinta, elämisen kustannukset ja työllisyys nousevat isoiksi teemoiksi. Ihmiset kysyvät, mitä sähkö tai polttoaine maksaa, onko minulla työtä tulevaisuudessa? Ne kun ovat niitä ihmisen kokoisia asioita, joihin äänestäjät toivovat saavansa poliitikoilta vastauksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamasta maapallon lämpenemisen ehkäisemisestä johtuva vihreä siirtymä tuntuu monesta vaikealta ja osin kaukaiselta asialta arjen haasteiden keskellä. Ilmastonmuutos on kuitenkin totta, ja vaikuttaa aivan jokaisen ihmisen elämään eri puolilla maapalloa, ja myös suomalaisiin.
Siksikin on erittäin tärkeää, että siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti. Jos siirtymä ei ole ihmisten mielestä reilu, he kääntyvät siirtymää vastaan. Tästä seuraa keskinäisen vastakkainasettelun ja polarisaation lisääntyminen. Se puolestaan luo pohjan monimutkaisiin ja vaikeisiin kysymyksiin yksinkertaisia vastauksia tarjoavalle populismille.
Osattomuudesta ja toivottomuudesta kumpuavalle populismille on jo saatu varoittavia esimerkkejä maailmalta. Siksi on tärkeää, että pidämme ihmisistä huolen tässä niin välttämättömässä siirtymässä.
Työpaikoillakin on pidettävä kaikki muutoksessa mukana. Muutos on mahdollisuus vasta sitten, kun ihminen kokee löytävänsä paikkansa siinä – joko samalla työpaikalla uudessa työpaikassa tai sitten kokonaan uudessa työpaikassa ja työtehtävissä.
Työntekijät eivät ole osa ongelmaa vaan osa ratkaisua. Me ymmärrämme, että kuolleella maapallolla ei ole elämää eikä työpaikkoja.
