Päihteitä käyttäville äideille suunnattujen palvelujen saatavuudessa ja pääsyssä palveluihin on suuria alueellisia eroja. Lisäksi osa päihdeäideistä jää todennäköisesti kokonaan tunnistamatta ja ohjaamatta erityispalvelujen piiriin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n kyselystä.
Kyselyssä kartoitettiin ensi kertaa päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille suunnattujen palvelujen tilannetta.
Selvitys keskittyi kahteen päihdeäitien erityispalveluun. Näistä toisessa eli Huumeet, Alkoholi ja Lääkkeet -poliklinikoiden (HAL-poliklinikat) hoidossa ja seurannassa oli yli tuhat asiakasta vuonna 2017. Asiakasmäärä on lähes kolminkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana.
Toista palvelumuotoa eli laitosmuotoista perhekuntoutusta puolestaan käyttää vuosittain noin 600 asiakasta. He ovat pääosin äitejä, mutta myös isiä ja lapsia.
– Palvelua tarjoavat yksiköt arvioivat kyselyssämme, että osa päihdeäideistä jää todennäköisesti yhä tunnistamatta. Esimerkiksi raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä voi olla vaikeaa havaita. Suurin kynnys palveluun hakeutumiselle arvioitiin olevan häpeä ja pelko, kertoo selvityksen valmistellut erikoissuunnittelija Anne Arponen.
Sekakäyttö tavanomaista – opioidit yleisin yksittäinen aine
Päihteitä käyttävät äidit tarvitsevat perinteisten sote-palveluiden lisäksi vaativia erityispalveluita. Palveluita on vaihtelevasti saatavilla ja niiden piiriin lähettämisessä on suuria alueellisia eroja.
Selvityksen perusteella vuonna 2018 kahdeksan maakunnan alueella ei esimerkiksi ollut päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille suunnattua laitosmuotoista hoitoa ja perhekuntoutusta.
– Vastausten perusteella ilman tällaista palvelua olivat Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pohjanmaa ja Päijät-Häme. Myös maakuntien sisällä palveluketjut ja palvelukokonaisuudet ovat hyvin erilaisia. Toisessa kunnassa tälle erityisryhmälle pystytään tarjoamaan kaikki palvelut ja toisessa palveluvalikoima voi olla vaatimaton, Arponen toteaa.
HAL-poliklinikoiden valtakunnallinen kattavuus on kuitenkin hyvällä tasolla, sillä toimintaa on jokaisessa maakunnassa, 25 eri yksikössä.
Arposen mukaan sote-palveluita uudistettaessa olisi kyettävä huomioimaan kokonaisvaltaisesti asiakasryhmän tarpeet.
– Päihteitä käyttävien äitien tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tulisi olla saatavilla koordinoidusti ja selkeänä kokonaisuutena. Sen pitäisi käsittää niin päihteitä käyttävän naisen raskaudenaikainen seuranta ja hoito, sikiön seuranta kuin synnytyksen jälkeinen äidin ja lapsen sekä tarvittaessa lapsen toisen vanhemman seuranta, hoito ja kuntoutus, Arponen summaa.
Selvityksen perusteella asiakkaat ohjataan erityispalveluihin pääasiassa huumeiden käytön vuoksi, ei niinkään alkoholin. Sekä HAL-poliklinikoilla että perhekuntoutuksessa opioidit ovat yleisin yksittäinen ongelmapäihde. Opioidien käyttöä esiintyi 35–40 prosentilla asiakkaista.
– Esimerkiksi pelkän alkoholin ongelmakäyttäjiä oli perhekuntoutuksessa harvoin. Päihteiden sekakäyttöä on havaittu lähes kaikilla perhekuntoutuksen aikuisasiakkailla. HAL-poliklinikoilla puolestaan sekakäyttöä arvioitiin esiintyvän ainakin puolella naisista, Arponen luonnehtii.