Oppositiosta potkua uudistamistyöhön

Petteri Orpo on valmis luotsaamaan kokoomuksen eduskuntavaaleihin 2023.

[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”orpo-oppositio” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus on nimitetty edellispäivänä, kun Nykypäivä haastattelee Petteri Orpoa eduskunnan kuppilassa.

Oppositiojohtajan arki konkretisoitui aamulla saman tien:

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Auto ei ollut odottamassa kotiovella ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Kävelin tänne. Ja teki ihan hyvää, Orpo sanoo ja nauraa.

Kevään eduskuntavaaleissa kokoomuksen tavoite nousta suurimmaksi puolueeksi ei toteutunut. Miten tästä eteenpäin? Puheenjohtaja Orpo on pohtinut myös omaa tulevaisuuttaan. Tehnyt itselleen kysymyksiä: onko paloa? onko halua jatkaa?

Kokoomuksen seuraava puoluekokous järjestetään kesällä 2020 Porissa. Orpo vahvistaa tässä haastattelussa tavoittelevansa tuolloin jatkoa kokoomuksen puheenjohtajana. Hän on valmis luotsaamaan kokoomuksen myös seuraaviin eduskuntavaaleihin 2023.

– Totta kai jos puolueen puheenjohtajuutta hakee, tarkoittaa se sitä, että on sitoutunut pidemmäksi aikaa.

Orpo korostaa, että kokoomus on ”upea kansanliike”, hänestä on hienoa olla tämän joukkueen johtaja ja hän haluaisi olla mukana tekemässä puolueen uudistamistyötä edelleen.

Ennen kuin mennään tarkemmin kokoomukseen, pohditaan hetki menneitä vaaleja.

Kokoomus on tänään ensimmäistä päivää oppositiossa. Orpo sanoo, että fiilikset ovat ”kaksijakoiset”. Hän on ylpeä väistyneen hallituksen saavutuksista. Ja siitä, ettei kokoomus lähtenyt ”myymään talous- ja työllisyyspolitiikan linjaansa” päästäkseen hallitukseen.

– Ryhmämme oli todella suoraselkäinen ja tämä antaa hyvän lähtökohdan oppositiopolitiikkaan.

Samaan hengenvetoon harmittaa. Kokoomus olisi hänestä ”ansainnut” hallituspaikan. Eikä hallitus ole ”sentyyppinen, että se vastaisi vaalitulosta”.

Orpo myöntää suoraan, että hallitustunnusteluista jäi säröjä. Keskustan johtohenkilöiden suulla annettiin kokoomukselle ”vahva viesti” siitä, että keskusta menee oppositioon. Tämä pudotti pohjan pois porvarivaihtoehdon pohtimiselta. Enemmistö olisi saatu näinkin kasaan – joko perussuomalaisten kanssa tai ilman.

”Keskusta oli se, joka valitsi viime kädessä, että maahan syntyi punavihreä hallitus.”

– Haluan kiinnittää ihmisten huomion siihen, että keskusta oli se, joka valitsi viime kädessä, että maahan syntyi punavihreä hallitus. He ratkaisivat hallituspohjan.

SDP:n Antti Rinne oli taas ”selkeästi päättänyt” haluavansa punamultapohjan. Kokoomuksen kanssa käytiin ”varjoneuvotteluja” samaan aikaan, kun yritettiin saada keskustaa hallitusrintamaan.

– Ja heti kun keskusta nosti peukkunsa ylös, meidät laitettiin syrjään.

Petteri Orpo valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi Lappeenrannassa 2016.

Puoluekokouksesta tähän päivään hänen matkansa varrelle on mahtunut niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Näin hän itse ne näkee.

Ensin onnistumiset:

– Ykköspaikka euro- ja kuntavaaleissa. Lisäksi minulle oli tosi tärkeää, että kokoomus sai (Juha) Sipilän (kesk.) hallituksessa vahvan otteen. Menimme sinne selkeästi kolmantena pyöränä, mutta nousimme siitä vahvaan asemaan.

Sitten epäonnistumiset:

– Vaikka meillä oli niin vahva asema vielä vuotta, puolta ennen vaaleja, sitä ei onnistuttu pitämään. Soteen liittyen tuli sisäistä ristivetoa, tuli (Harry) Harkimon lähtö, joka oli iso asia ja nakersi vaalitulostakin. Toiseksi emme pystyneet riittävästi aistimaan, mitkä ovat vaalikeskustelujen aiheet.

Taloudesta ja työllisyydestä puhuttiin vasta vaalien loppusuoralla. Sen sijaan aiheiksi nousivat ilmasto, maahanmuutto sekä hoiva tavalla, joka ei ollut meille suotuisa. Puolue jäi (ilmasto- ja maahanmuuttokeskusteluissa) ”ääripäiden väliin”.

Vanhuskeskustelu harmittaa vieläkin. Maali näyttäisi myös liikkuvan. Rinteen mukaan tavoite on nyt, että 0,7:n mitoitus olisi voimassa vuoden 2025 paikkeilla.

– Ei siitä mitään tule. Mitoitus ei tule toteutumaan sellaisena, minkä oppositio ennen vaaleja lupasi. He (demarit) tulevat tästä vielä kuulemaan. Joku tolkku sentään täytyy olla siinä, mitä oppositiosta huudellaan ja mitä sitten tehdään vaalien jälkeen. Siis puhutaan aivan toista mitä tehdään!

Poimintoja videosisällöistämme

Orpo naurahtaa ja huomaa itsekin, että ”tässähän nykyinen oppositiopoliitikko vallan kiihtyy”. Mikä uudessa hallituksessa eniten huolettaa?

– Siltä puuttuu kokonaan strateginen ote: millä Suomi luotsataan tulevaisuuteen. Ohjelma on rakennettu taloudellisesti kestämättömälle pohjalle, mikä johtaa velkaantumiseen.

”Strateginen ote”, ”kestämätön pohja”. Haastattelussa Orpo käyttää tämän tästä valtiovarainministerille tyypillistä kieltä. Tästä roolista hän haluaa nyt pois.

– Olen ajatellut…kai tämän tässä voi nyt näin sanoa? Koen, että omia vahvuuksiani on ollut ihmisten kohtaaminen, ihmisten parissa olo ja tätä kautta puolueenkin kannatuksen kasvattaminen. Valtiovarainministerinä vaikka sitä kuinka olisi halunnut puhua arjen asioista, jotenkin se valtiovarainministerin rooli jäi helposti päälle.

Orpo katsoo, että myös kokoomuksen pitää päästä eroon ”valtionhoitajan roolista”. Oppositiokausi tarjoaa mahdollisuuden puolueen uudistamiseen. Keskeistä tässä on katseen suuntaaminen ihmisten arkeen. Kokoomuksen on kyettävä jalkautumaan nykyistä enemmän ihmisten pariin: opettajainhuoneisiin, työpaikoille, päiväkoteihin, syrjäytyneiden nuorten pariin.

– Voisimmeko me toimia aktiivisemmin mukana järjestöissä, jotka auttavat nuoria? Miten me voisimme tukea paremmin perheitä?

Kun kokoomus on vahvasti läsnä ihmisten arjessa, Orpo uskoo, että näin saavutetaan myös heidän luottamuksensa.

Elokuun puoluevaltuustossa kokoomukselle valitaan uusi puoluesihteeri, jonka johdolla puolueorganisaatiota ryhdytään jalkauttamaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Haussa on ”muutoksen johtaja”. Orpo kertoo käyneensä vaalien jälkeen nykyisen puoluesihteerin Janne Pesosen kanssa keskustelun, jossa katsottiin puolueen tarvitsevan oppositioaseman johdosta erilaista otetta ja muutosta puoluesihteerin työnkuvaan.

Palat loksahtivat kohdalleen, kun Pesonen aloittaa syksyllä kokoomuksen Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana.

– Jannehan on aivan loistava järjestö- ja vaalimies ja Uusimaa on ylivoimaisesti suurin piiri, jossa ratkaistaan kokoomuksen tulevia vaalimenestyksiä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Mainos