Välikysymyksen mukaan hallituksen kahden vuoden vallassaolon jälkeen Suomi on yhä vakavammissa velka-, työttömyys- ja talousongelmissa. Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa 86,7 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.
Valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on 3,3 prosenttia vuonna 2027 hallituksen tavoitteleman korkeintaan yhden prosentin sijaan. Tavoitteen ja ennusteen ero on noin seitsemän miljardia euroa.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan hallituksen puoliväliriihestä ei tullut käännettä parempaan. Velkaantuminen kiihtyy.
– Talouden kasvu ja työpaikat ovat toiveiden varassa. Vero- ja muilla päätöksillä suositaan suurimpia yrityksiä, vaikka työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hallituksen ja lähinnä kokoomuksen omia eturyhmiä suosivat veronalennukset tehdään velaksi, hän sanoo.
– Suuntaa pitää muuttaa ja saada Suomi nousuun. Talouden kasvu pitää vähintään tuplata ja ihmisten lähi- ja peruspalvelut pelastaa. Kasvu ja työpaikat ovat lopulta kestävin ratkaisu myös velkaan, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, Kaikkonen jatkaa.
Välikysymyksessä kysytään muun muassa, pitääkö hallitus kiinni velkatavoitteistaan ja lupauksestaan 100 000 työllisestä, onko hallituksen talouspolitiikalla enää minkäänlaista uskottavuutta ja minä vuonna hallituksen mielestä on oikea aika lopettaa Suomen velaksi eläminen. Välikysymykseen osallistuvat myös SDP ja Liike Nyt.
Vihreiltä varjovälikysymys
Vihreät ilmoittaa jakavansa keskustan, SDP:n ja Liike nytin huolen hallituksen politiikasta, joka uhkaa johtaa ennätysvelkaantumiseen. Tukeakseen puolueiden välikysymystä vihreät tekevät oman varjovälikysymyksensä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkysen mukaan varjovälikysymyksessään vihreät tarttuvat velkaantumiseen vihreästä näkökulmasta.
– Velkaantumista tarkastellaan usein kapeasti vain talouskulmasta. Vaikka talouden vakaus on ilman muuta tärkeää, unohtaa ei voi hallituksen samalla kasvattamaa hyvinvointi- ja ympäristövelkaa. Sekin uhkaa kaatua tulevien sukupolvien maksettavaksi, Tynkkynen kommentoi.
Varjovälikysymys ei ole muodollisesti välikysymys eduskunnan sääntöjen tarkoittamassa merkityksessä eikä sitä käsitellä eduskunnassa samoilla menettelytavoilla. Kyseessä on vihreiden anti keskusteluun tilanteessa, jossa puolueet ovat päättäneet jättää välikysymyksen ilman vihreitä.
– Välikysymysten tekstit ovat neuvottelujen ja kompromissien tulosta. Välillä puolueet joutuvat menemään pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan. Jättämällä oman varjovälikysymyksen vihreät voivat tuoda esiin oman näkökulmansa tinkimättä ja pyöristelemättä. Haluamme varmistaa, että keskustelussa velkaantumisesta muistetaan aina myös sosiaalinen ja ekologinen velka, Tynkkynen sanoo.
