Lausuntokierros oppivelvollisuuden nostamista koskevasta hallituksen esityksestä päättyy tänään perjantaina. Lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa. Hallitus päätti uudistuksesta maaliskuun kehysriihessään.
Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan oppivelvollisuusiän nostosta aiheutuvat vuosittaiset kustannukset olisivat reilut 14 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi Turun kaupunki arvioi lausunnossaan, että suurena koulutuksen järjestäjänä pelkästään oppimateriaali- ja tietotekniikkakustannukset olisivat kaupungille uudistuksen ensimmäisenä vuonna noin 1,4 miljoonaa euroa ja nykyisillä opetussuunnitelmilla seuraavina vuosina 700 000–900 000 euroa.
– Turun kaupunki yhtyy niihin epäilyihin, että oppivelvollisuuden pidentämistä ei voida rahoittaa siihen varatulla summalla, kaupungin lausunnossa todetaan.
Myös esimerkiksi uudistusta kannattava Itä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että laskelmat uudistuksen aiheuttamista lisäkustannuksista on arvioitu liian pieniksi.
Turun kaupunki ihmettelee lausunnossaan myös, miksi oppivelvollisuuden pidentämiseen kohdennetaan merkittäviä varoja samalla, kun ”käynnissä on merkittävä lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaus”.
Lisää opinnonohjausta
Monet lausunnon antajat katsovat, että uudistukseen varatut rahat tulisi kohdentaa jo olemassa olevan nuorisotakuun toteuttamiseen.
Monet asiantuntijatahot epäilevät, ettei oppivelvollisuuden pidentäminen ole toimiva ratkaisu nuorten koulupudokkaiden auttamiseksi tai syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Suomen opinto-ohjaajat ry arvostelee ministeriötä siitä, ettei lakiluonnosta ole valmisteltu tiiviissä sidosryhmäyhteistyössä. Järjestön mielestä myöskään nuorten koulutukseen osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä ei ole eritelty riittävän huolellisesti.
Muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö katsoo lausunnossaan, että perusopetuksessa opinnon ohjauksen resursseja tulee loppupäässä uudistuksen myötä vahvistaa.
Jonkalta kritiikkiä
Muutoksen jälkeen oppivelvollisuus jatkuisi nykyisestä 16 vuodesta 17 vuoteen. Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritettaisiin ensisijaisesti lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ja toissijaisesti esimerkiksi kymppiluokalla.
Lakiluonnoksen mukaan aluehallintovirastot voisivat jatkossa velvoittaa sakon uhalla peruskoulunsa päättäneen ja tämän huoltajan huolehtimaan oppivelvollisuuteen kuuluvien velvoitteiden suorittamisesta. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka arvostelee lausunnossaan uutta sanktiota. Oikeuskanslerin mukaan sen käyttöön ottamista ei juurikaan perustella.
– Esitysluonnoksesta ei ilmene, miten ja miksi tällaiseen ehdotukseen on päädytty, ja miten sen käytännössä arvioidaan vaikuttavan oppivelvollisuuden suorittamiseen, Jonkan lausunnossa todetaan.
Myös esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että uhkasakko on tarpeettoman järeä keino pakottaa nuorta hakeutumaan jatko-opintoihin.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK kannattavat lakiesitystä. STTK:n mukaan ”on hätkähdyttävää, että maailman parhaan peruskoulun päättävistä lapsista noin 8–9 prosenttia on jäänyt tutkintoon johtavan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle”.
STTK:n mukaan oppivelvollisuusiän nostaminen ei kuitenkaan tuo toivottua tulosta, jos muusta koulutuksesta leikataan samaan aikaan voimakkaasti.