Sivistystyönantajien mukaan esityksen suurimmat puutteet liittyvät vaikutusarvionteihin sekä kustannusvaikutuksiin.
– Esitämme, että uudistuksen toimeenpanoa siirretään ainakin vuodella. Näin koko uudistus astuisi voimaan samanaikaisesti, vuoden kuluttua tiedetään myös paremmin, millaisia pysyviä vaikutuksia koronakriisistä jää julkiseen talouteen, johtaja Laura Rissanen Sivistystyönantajista toteaa.
Sivistystyönantajat korostaa, että tavoite siitä, että jokainen peruskoulun päättänyt suorittaa toisen asteen tutkinnon on yhteinen. Lausunnossa korostetaan perusopetuksen riittävää resursointia, jotta kaikilla toiselle asteelle siirtyvillä on riittävät valmiudet toisen asteen tutkintoon. Sivistystyönantajien mukaan perusopetuksen resurssien vahvistamista ei saisi jättää pelkän hankerahoituksen varaan.
Hallitusohjelman mukaisesti kaikille koulutuksen järjestäjille on luvattu korvata täysimääräisesti uudistuksesta aiheutuvat kustannukset.
– Nyt näyttää siltä, että näin ei ole. Uudistuksen hintalappu on karkeasti alimitoitettu. Oppimateriaalien hankintaan ei ole varattu riittävää resurssia, eikä kasvaviin opiskelijamääriin ole osoitettu lisärahaa, Rissanen toteaa.
– Aliresursoituna uudistusta ei pidä tehdä. Tällöin opetuksen järjestäjät joutuvat hakemaan säästöjä muualta ja käy niin, että uudistuksen myötä opetusryhmien koot nousevat, opiskelijoiden valinnan mahdollisuudet kapenevat ja henkilökohtaisen tuen määrä laskee. Tämä ei ole uudistuksen tavoitteiden hengen mukaista, Rissanen jatkaa.
Kansanopistojen oppivelvollisuuslinjan osalta esitys on oikeansuuntainen. Esitetty opiskelijamäärärajaus (650) ei kuitenkaan ole perusteltu eikä vapaan hakeutumisoikeuden hengen mukainen.
Uusi tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) uhkaa muodostua esitetyssä muodossa raskaaksi järjestää. Sivistystyönantajat esittää, että jatkovalmistelussa mahdollistettaisiin se, että myös perusopetuksen lisäkoulutuksen järjestäminen (kymppiluokat) jatkuu TUVA-koulutuksen rinnalla.