Eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleva koulujen työrauhaa koskeva lakiesitys ei Suomen Lukiolaisten Liiton mielestä juuri tarkenna koulun henkilökunnan vastuita ja velvollisuuksia kiusaamistapauksissa. Poikkeuksena on esitys, jonka mukaan opettaja tai rehtori olisi ilmoitusvelvollinen koulumatkalla tapahtuvasta kiusaamisesta.
Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kiusatuksi tulleista lukiolaisista 89 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 70 prosenttia kokee, ettei kouluissa olevat aikuiset puutu kiusaamiseen. Peruskoulun yläluokkien oppilaista näin kokee 68 prosenttia. Osuudet ovat pysyneet korkeina läpi 2000-luvun.
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Daniel Sazonovin mielestä tilanne on vakava.
– Koulujen toimintakulttuurissa on kiusaamisen kohdalla yhä ilmeisiä puutteita, joihin on vihdoinkin puututtava myös säädöstasolla. Laki ei tällä hetkellä lainkaan määrittele opettajan ja rehtorin asemaa kiusaamisen ehkäisemisessä tai siihen puuttumisessa. Viittaaminen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän yleiseen suunnittelu- ja valvontavastuuseen ei selvästikään riitä.
Ruotsin koululaissa säädetään tarkasti loukkaavan kohtelun torjumisesta ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta, jonka laiminlyömisestä voidaan tuomita korvauksiin.
– Sen sijaan, että hallitus pohtii oppivelvollisuuden laajentamista, pitäisi sen keskittyä koulupudokkuuden todellisiin syihin, joista kiusaaminen on yksi merkittävimmistä. Kenenkään koulupolku ei saa katketa aikuisten laiminlyönteihin tai vertaistuen puuttumiseen. On korkea aika tarkentaa kouluhenkilökunnan vastuita ja lisäksi tuoda tutortoiminta säädetyksi osaksi oppilaskuntatoimintaa, vaatii Sazonov.