Yli 72 prosenttia yritysjohtajista kannattaa palkkaporrastuksen ottamista käyttöön oppisopimuksissa, mikä mahdollistaisi työehtosopimuksia alhaisempien palkkojen maksamisen.
Maaliskuun lopussa tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 950 Suomen kauppakamareiden jäsenyritystä.
Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell toteaa vastausten osoittavan, että työvoimapulan helpottaminen ja osaamistarpeisiin vastaaminen vaativat jatkuvaa, elinikäistä oppimista. Myös koulutusjärjestelmältä edellytetään uudenlaista joustavuutta.
– Oppisopimus on nykyisellään liian kallis usealle yritykselle ja toimialalle. Olemme ehdottaneet palkkaporrastusta, jossa ensimmäistä tutkintoaan suorittavan lähtöpalkka voisi olla 30–50 prosenttia ammattityöntekijän tasosta. Palkan kehittyminen sidottaisiin opinnoissa etenemiseen, Kemell toteaa tiedotteessa.
Tällä hetkellä oppisopimuksella opiskelevalle on maksettava alusta alkaen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa, vaikka ammattitaidottoman opiskelijan tuottavuus ja taidot eivät olisi vielä opintojen alkuvaiheessa ammattilaisen tasolla.
Kohdennettuja toimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Yli puolet vastaajista oli yhtä mieltä siitä, että hyvin resursoitu, koulupudokkaille kohdennettu pakollinen kymppiluokka olisi oppivelvollisuuden pidentämistä tehokkaampi keino ehkäistä syrjäytymistä.
– Oppivelvollisuuden pidentäminen koskee koko ikäluokkaa, kun taas ongelmat koskevat suhteellisen pientä joukkoa. Kohdennetut toimet niitä erityisesti tarvitseville ovat luonnollisesti tehokkaampi tapa torjua eriarvoisuutta kuin kaikille suunnattu yleinen toimenpide, Ann-Mari Kemell sanoo.
Hänen mukaansa pula osaavasta työvoimasta on muodostunut kasvun esteeksi eri puolilla Suomea.
– Tulevina vuosina tämänkaltainen kehityskulku lisääntyy muun muassa väestön ikääntymisen ja osaamisvaatimusten muuttumisen vuoksi, Ann-Mari Kemell toteaa.
– Tutkintokokonaisuuksien sijaan meidän täytyy kehittää joustavampia opintokokonaisuuksia sekä myös oppimis- ja koulutuskäytäntöjä, jotta työelämän muutokseen voidaan nopeasti reagoida. Oppisopimusten nykyistä laajempi käyttö on yksi ratkaisu ongelmaan, Kemell jatkaa.