Kauppakamarit ehdottavat joustavuutta koulutusjärjestelmään, ammatillisen koulutuksen uudistamista ja oppisopimusten palkkaporrastusta ratkaisuksi työvoiman saatavuuden parantamiseen.
Kauppakamareiden mukaan oppisopimus on erinomainen työkalu helpottamaan yritysten pulaa osaavasta työvoimasta sekä tasapainottamaan reaaliaikaisesti työmarkkinoiden osaamiseen liittyvää kysyntää ja tarjontaa. Sen käyttöä tulisikin joustavoittaa ja laajentaa nykyisestä.
Kauppakamareiden mukaan oppisopimusten käyttö on nykyisellään kuitenkin liian kallista usealle pk-yritykselle.
Kauppakamarit ehdottavat “Ratkaisuja Suomelle” -vaaliohjelmassaan, että oppisopimuksessa otetaan käyttöön palkkaporrastus siten, että ensimmäistä tutkintoa suorittavan lähtöpalkka olisi 30–50 prosenttia ammattityöntekijän tasosta. Palkan kehittyminen sidottaisiin opintojen etenemiseen.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi korostaa oppisopimusjärjestelmän muutosten olevan vain yksi keino osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Hänen mukaansa työkalupakista on otettava käyttöön myös peruskoulua, varhaiskasvatusta ja korkea-astetta koskevia keinoja.
– Osaajapula on noussut yhdeksi yritystemme suurimmista kasvun esteistä ja toisaalta koko maan kilpailukyvyn kasvun jarruksi. Tilanne vaatii kipeästi ratkaisuja, sillä korviemme väli on ainoa pysyvä kilpailuetumme. Emme saa antaa sen rapautua, Romakkaniemi toteaa tiedotteessa.
– Osaamisen kasvua voidaan edistää tiivistämällä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Perusopetuksessa on laitettava resursseja perustaitojen opettamiseen ja varhaiseen tukeen. Yleisesti ottaen tarvitsemme Suomeen merkittävästi nykyistä enemmän myös työperusteista maahanmuuttoa ja huippuosaamista ulkomailta.
Kauppakamareiden “Ratkaisuja Suomelle” -ohjelma tarjoaa kauppakamariryhmän panoksen Suomen tulevien vuosien haasteiden ratkaisemiseksi.
Kauppakamariryhmä esittää uudistuksia muun muassa osaavan työvoiman, työllisyyden ja kestävän julkisen talouden ja sujuvamman sääntelyn kehittämiseksi.
Lisäksi ohjelmassa esitetään itsesääntelyyn perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä liikenteen ja infrastruktuurin rahoitukseen.