Vähäiseksi opiskeluksi katsottaisiin enintään 40 prosenttia ohjeellisesta lukukauden tai lukuvuoden tavoitteesta.
Tällä hetkellä sairauspäivärahan ehdot estävät opintojen suorittamisen. Osa opiskelijoista pystyisi hallituksen torstaisen päätöksen perustelujen mukaan kuitenkin opiskelemaan hieman ja sillä saattaisi olla jopa myönteinen vaikutus toipumiseen. Pitkäaikainen poissaolo opinnoista myös nostaa kynnystä palata opiskelemaan ja lisää keskeyttämisriskiä.
Vuonna 2013 sairauspäivärahaa sai yhteensä 2 760 päätoimista opiskelijaa. Suurin osa näistä opiskelijoista kärsi mielenterveysongelmista. Seuraavaksi suurimmat sairausloman syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä tapaturmat.
Mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat tyypillisesti sellaisia sairauksia, jotka eivät välttämättä estä opiskelua täysin. Osatyökykyisten työllistymistä pohtinut työryhmä ehdotti vuonna 2013, että mahdollisuudet päätoimisen opiskelijan vähäiseen opiskeluun sairauspäivärahakauden aikana selvitettäisiin.
Hallitus päätti samassa yhteydessä, että vaikeasti sairaan lapsen vanhemmille voitaisiin jatkossa maksaa erityishoitorahaa myös siltä ajalta, kun toipumassa oleva lapsi on palaamassa kouluun tai päivähoitoon. Tällä hetkellä vanhemmalle maksetaan erityishoitorahaa vain lapsen kotihoidon ajalta.
Käytännössä paluu kouluun tai päivähoitoon toipumisvaiheessa ei kuitenkaan aina onnistu täysipäiväisesti alusta asti vaan vanhemman on oltava edelleen kotona hoitamassa lasta. Muutos turvaisi perheen talouden siinä vaiheessa, kun lapsi siirtyy vaiheittain kotihoidosta koulunkäyntiin.