Opiskelijamäärät kasvavat nopeasti, mutta opiskelija-asuntotarjonta ei pysy mukana kehityksessä. Paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria.
Opiskelijoiden määrä jatkaa rivakkaa kasvuaan. Korkeakouluissa opiskeli vuonna 2025 yli 332 000 opiskelijaa, mikä on yli 7000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan opiskelija-asuntopaikkoja on tullut lisää vain noin 550.
Vielä vuonna 2018 opiskelija-asuntoja riitti laskennallisesti yli neljännekselle korkeakouluopiskelijoista, kun taas vuonna 2025 osuus oli päälle 22 prosenttia.
– Suomen kunnianhimoiset koulutustavoitteet näkyvät opiskelijamäärissä – hyvä niin, toteaa Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu tiedotteessa.
– Samalla on tärkeää varmistaa, että asuntotarjonta pysyy perässä. Opiskelija-asuminen on koulutuksen tärkeimpiä tukipalveluita.
Opiskelijamäärän kasvun voi ennakoida jatkuvan. Kymmenen vuotta sitten korkeakouluissa aloitti vajaa 60 00 uutta opiskelijaa vuosittain, mutta vuoteen 2025 mennessä määrä on kivunnut liki 85 000:een.
Tuoreessa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa asetetaan tavoitteeksi, että 60 prosenttia nuoresta ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2040. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä koulutuspaikkoja, sujuvoittamalla siirtymiä toiselta asteelta ja suuntaamalla tutkintokoulutus koulutustasoa nostavaan koulutukseen.
Se tarkoittaa, että opiskelijamäärät kasvavat ja entistä useampi opiskelija on suoraan toisen asteen opinnoista jatkava nuori.
Lehtoruusu ennakoi opiskelija-asuntokysynnän kasvavan:
– Opiskelija-asuntojen tarve on suuri juurikin nuorilla, jotka muuttavat suoraan vanhempien luota opiskelemaan. Jos tavoitteet toteutuvat, opiskelija-asuntorakentamisella on paljon kirittävää.
Kasvun kärjessä Vantaa, Lappeenranta ja Tampere
Asuinpaikkakunnan mukaan laskettuna opiskelijoiden määrä on kasvanut eniten Vantaalla (45 prosenttia), Lappeenrannassa (42 prosenttia) ja Tampereella (38 prosenttia). Vastaavasti Savonlinnassa opiskelijoiden määrä on supistunut liki 20 prosenttia.
Etäopiskelun yleistyttyä asuinpaikkakunta ei välttämättä ole sama, missä opiskellaan. Lappeenrannassa opiskelevien määrä on kasvanut 47 prosenttia ja Vantaalla huimat 89 prosenttia vuodesta 2015. Silti Vantaa on selvästi useammalle opiskelijalle asuin- kuin opiskelupaikkakunta. Lappeenrannassa tilanne on päinvastainen.
Tampereella asuvien opiskelijoiden määrä on lähes kirinyt kiinni paikkakunnalla opiskelevien määrän.
– Tampere on pysytellyt kaupunkien vetovoimatilastojen kärjessä, mikä näkyy myös opiskelijoiden asuinpaikkavalinnoissa. Opiskelija-asumisella voi olla siinä osansa, arvelee Pirkan opiskelija-asunnot Oy:n (POAS) toimitusjohtaja Timo Jokinen.
Viime vuosina Tampereelle on rakennettu paljon uusia opiskelija-asuntoja. Opiskelija-asuntopaikkojen suhde opiskelijamäärään lukeutuu maan korkeimpiin.
– Olemme olleet ainakin kaksi viimeisintä vuotta Tampereen suurin asuntorakentaja, kun uusia opiskelija-asuntoja on valmistunut lähes 400 vuodessa, kommentoi Tampereen opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) toimitusjohtaja Kirsi Koski.
– Pitkällä aikavälillä sama tahti ei meidän resursseillamme ole mahdollista.
Lehtoruusu kiittelee Tamperetta malliesimerkkinä, mutta muistuttaa kasvavasta asuntotarpeesta:
– Jos opiskelijamäärä jatkaa kasvuaan ja Tampereen vetovoima pitää, ei lisärakentamisen kanssa silti ole varaa himmailla.