Sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin ensi vuonna elokuun alussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yleiseen asumistukeen siirtymisestä häviävät eniten pariskunnat ja yhteisellä vuokrasopimuksella asuntonsa vuokranneet yhdessä asuvat, koska yleinen asumistuki maksetaan ruokakunnittain.
Eniten menettävät pariskunnat, joissa toisella on kohtuullinen tai suuri tulotaso ja toinen saa opiskelijan asumislisää.
Yleiseen asumistukeen siirtymisestä hyötyvät ministeriön mukaan pääsääntöisesti yksin asuvat opiskelijat.
Yleiseen asumistukeen oikeutettuja opiskelijoita arvioidaan olevan vähemmän kuin opintotuen asumislisään oikeutettuja opiskelijoita, mutta keskimääräisen yleisen asumistuen määrä on suurempi kuin opiskelijoiden asumislisä.
Ministeriön tiedotteessa todetaan, että asumistuki kohdentuu siten nykyistä harvemmille opiskelijoille ja niille, joilla on suuret asumismenot suhteessa tuloihin.
Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon seurataan, ja sen perusteella arvioidaan mahdolliset lainsäädännön uudistustarpeet, kuten esimerkiksi opintorahan huoltajakorotus.
Lisäksi eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy toimenpiteisiin yhteisasunnossa asuvien aseman arvioimiseksi asumistukijärjestelmässä ja selvittää ruokakuntakäsitteen mahdollisen uudistamistarpeen.
Vuonna 2015 opintotuen asumislisää maksettiin 267 miljoonaa euroa, mistä 20 miljoonaa maksettiin ulkomailla opiskeleville. Yleisen asumistuen menot olivat vuonna 2015 yhteensä 918 miljoonaa euroa. Nykyinen opiskelijan asumislisä on enimmillään 201,60 euroa kuukaudessa
Yleisen asumistuen kustannukset nousevat uudistuksen johdosta yhteensä 22,5 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 54 miljoonalla eurolla. Opiskelijoille maksettavat toimeentulotukimenot alenevat arviolta 6,8 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 15 miljoonalla eurolla.
Asumistukimenojen kasvu katetaan yleisen asumistuen menoista. Pääkaupunkiseudulla enimmäisasumismenoja ei nosteta ensi vuonna, ja muualla Suomessa enimmäisasumismenoja alennetaan 5 prosentilla.
Nämä toimet vähentävät ensi vuonna yleisen asumistuen menoja 37,8 miljoonalla eurolla ja vuositasolla 66,8 miljoonalla eurolla. Toisaalta toimet lisäävät toimeentulotukimenoja ensi vuonna arviolta 8,4 miljoonalla ja vuositasolla 13,8 miljoonalla eurolla.
Kokonaissäästöstä katetaan myös valtion talousarviossa sovittu 9,5 miljoonan euron yleisen asumistuen indeksisidonnainen säästö.
Kaikkia opiskelijoita muutos ei koske. Ulkomailla opiskelevat opiskelijat ja Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat saavat jatkossakin nykyistä opintotukijärjestelmän mukaista opiskelijoiden asumislisää.