Uudistukset perustuvat hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Rakenneuudistuksella tavoitellaan 260 miljoonan euron vähennystä julkisiin menoihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan esitetyillä säädösmuutoksilla luotaisiin edellytykset lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenteelliselle uudistamiselle. Uudistuksen yhteydessä ei muuteta koulutuksen järjestäjien perustehtäviä.
Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään
Ministeriön mukaan rakenneuudistuksen tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko.
Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä jää koulutuksen järjestäjän päätettäväksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämissä uusissa järjestämisluvissa korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat.
– Päätös uusista järjestämisluvista perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan, jossa painottuvat koulutustarve, koulutuksen saavutettavuus sekä koulutuksen järjestäjän taloudellinen kantokyky, ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset, ministeriö sanoo.
Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otettaisiin huomioon muun muassa väestön määrä eri ikäluokissa, opiskelijamäärä, työvoiman tarve, osaamistarve, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta.
Vapaan sivistystyön ylläpitämislupien osalta arvioitaisiin toiminnan taloudelliset edellytykset ottaen huomioon oppilaitoksen ylläpitäjän toiminta kokonaisuudessaan.
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus perustuu suorituksiin
Lukiokoulutuksen sekä ammatillinen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus pohjautuisi valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden. Talousarvioon perustuvaa määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi indeksillä.
– Uudistus turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laatua ja alueellista saavutettavuutta, tukee lukioverkon kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista, sanoo ministeriö.
Rahoitus maksettaisiin ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Lisäksi muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksesta luovutaan.
Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista.
Rahoitusosuuksien perusteina huomioitaisiin muun muassa opiskelijavuodet, tutkinnot ja tutkinnon osat sekä osassa koulutusmuodoista työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen. Lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksessa opiskelijavuodet rajataan enintään kolmeen vuoteen.
Perusrahoitusosuudessa suoritteina huomioitaisiin toteutuneet opiskelijavuodet ja lukiokoulutuksessa huomioitaisiin myös koulutuksen saavutettavuus sekä aineopinnot.
Rakenneuudistuksella 260 miljoonan euron säästöt
Hallitus päätti osana julkisen talouden tasapainottamista yhteensä 260 miljoonan euron menoleikkauksista, jotka kohdentuvat lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen.
Lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen osuudeksi menoleikkauksista arvioidaan 69 miljoonaa ja rahoitusuudistuksen osuudeksi 191 miljoonaa euroa. Suurimmat vähennykset kohdistuisivat oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja lukiokoulutukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakemuksesta koulutuksen järjestämisluvan. Kaikkien lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupaa hakevien edellytykset luvan saamiselle arvioidaan ministeriön käynnistämällä haulla vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Vapaan sivistystyön ylläpitäjien taloudelliset edellytykset arvioidaan samassa aikataulussa.
Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa.
Lue myös: Opettajajärjestö povaa kaaosta toisen asteen koulutukseen