Selvitysmies Jari Jokinen on pohtinut keinoja, miten koulutuksella vastataan taantuman jälkeisen positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin. Selvitys luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille (ps.) torstaina.
Selvityksessä on kymmenen toimenpide-ehdotusta, joilla positiivisen rakennemuutoksen osaajapulaa voitaisiin helpottaa.
– Toimenpide-ehdotukset on valittu neljän kriteerin näkökulmasta: nopeavaikutteisuus, koulutuksen laadun ylläpitäminen, kustannustehokkuus sekä alueellinen ja kansallinen tasapaino, totesi Jari Jokinen raportin luovutustilaisuudessa.
Selvityksessä esitetään, että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutettaisiin ammatillisen koulutuksen reformia valmistelevia kasvupilotteja, joilla vastataan etupainotteisesti alueiden osaajatarpeisiin.
Piloteissa kootaan yhteen alueen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja muita toimijoita, selkeytetään koulutus- ja osaajatarvetta ja käynnistetään riittävään pätevyyteen tähtääviä koulutushankkeita, joihin voi osallistua koulutettavia myös alueen ulkopuolelta. Pilottien perusteella vahvistetaan Lounais-Suomen ammatillista koulutusta.
Turun kaupunki on esittänyt Turku Future Technologies Competence Factoryn perustamista. Kyseessä olisi yhteinen alusta, joka mahdollistaisi sekä turkulaisten korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisen että kansallisen yritys- ja korkeakouluyhteistyön vahvistamisen.
Alusta tukisi verkostomaista yhteistoimintaa ja loisi osaltaan edellytyksiä teknillisen korkeakoulutasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle Lounais-Suomessa.
Suomen tekniikan alan yliopistojen tulisi koota voimansa vastatakseen osaamishaasteisiin, joita orastava vientiteollisuuden kasvu asettaa. Raportissa esitetään, että perustetaan verkostona toimiva tekniikan yliopistojen yhteinen Finnish insititute of Technology FIT.
– Finnish insititute of Technologyn esikuvana on eurooppalainen European Institute of Innovation and Technology. Yhteistyöyliopiston ensimmäinen temaattinen yhteisö keskittyisi meri- ja autotekniikkaan Varsinais-Suomessa. Verkostoyliopiston toimintamalli on vahvasti integroitunut yritysyhteistyöhön, jolloin osa oppimiskokemuksista tapahtuu yritysten tiloissa.
Tämä puolestaan edellyttää, että asumisen lisäksi myös opiskelijoiden liikkuminen tulee ratkaista siten, ettei liikkumiseen kulu kohtuuttomasti aikaa eikä rahaa. Ratkaisu lisäisi Varsinais-Suomen uusien korkeasti koulutettujen tekniikan asiantuntijoiden määrän vuositasolla lähes 200 hengellä.
– Pidän välttämättömänä, että tekniikan yliopistot vahvistavat yhteistyötään niin, että Varsinais-Suomen diplomi-insinööritarve kyetään tyydyttämään eikä osaajapula muodostu kasvun esteeksi, sanoi Sanni Grahn-Laasonen.
– Kiinnittäisin huomioita positiivisen rakennemuutoksen tilanteissa erityisesti työvoiman liikkuvuuteen, työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksiin ja kasvuyritysten tarpeita vastaavaan osaamisen kehittämiseen, korostaa Jari Lindström.
Lisäksi ammattikorkeakoulutusta pitäisi vahvistaa. Turun AMK:n tekniikan korkeakoulututkintojen määrää olisi kasvatettava 130 hengellä erityisesti insinööritutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen ja ylemmän AMK-tutkinnon osalta. Lisäys pitäisi tasapainottaa kansallisesti siten, että tutkintomäärä ei kokonaisuutena kasva.
Raportissa ehdotetaan myös, että muuntokoulutusta olisi jatkettava, laajennettava ja muutettava joustavammaksi. Muuntokoulutusohjelmia pitäisi käynnistää ainakin vuoteen 2019 saakka.
Selvityksessä ehdotetaan myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittäisi tarkemmin ohjelmisto-osaajien tarvetta lähivuosina sekä ohjelmisto-alan koulutuksen tasoa. On arvioitu, että Suomessa tarvittaisiin 7 000 uutta ohjelmistoammattilaista.