Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöille on osoitettava arvostusta, jotta alalle riittää työntekijöitä myös tulevaisuudessa.
− Palkka-asiat ovat työmarkkinaosapuolten käsissä, valtiolla ei ole niissä roolia. Varhaiskasvatuksen palkat herättävät kuitenkin varmasti keskustelua ja ymmärrän sitä oikein hyvin, Sanni Grahn-Laasonen sanoo Verkkouutisille.
− On tärkeää huolehtia siitä, että alan arvostus ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja että ala on houkutteleva, jotta tulevaisuudessa saadaan rekrytoitua varhaiskasvatukseen opettajia ja muuta henkilöstöä, hän lisää.
Ministerin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriöllä on hyvä ja jatkuva keskusteluyhteys opetusalan ammattijärjestöjen kanssa.
− Olemme yhdessä tehneet kovasti työtä, jotta varhaiskasvatuksen merkitys osana koulutusjärjestelmäämme, sen vaikuttavimpana ensiaskeleena, ymmärrettäisiin koko yhteiskunnassa, ministeri sanoo.
– Monet päiväkotien toimintaan liittyvät kipukohdat ovat pohjimmiltaan kysymyksiä johtamisesta ja resursseista. Niissä ratkaisujen avaimet ovat kunnissa ja päiväkotien johtajilla.
Päiväkotien työntekijöiden koulutustaustavaatimuksiin on tulossa iso muutos, kun viimeistään vuodesta 2030 lähtien kahden kolmesta varhaiskasvatuksen työntekijästä tulee olla korkeasti koulutettu. Yhdellä kolmesta tulee olla yliopistossa opiskeltu varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys. Näin on kirjattu tuoreeseen varhaiskasvatuslakiin.
Muun muassa pääkaupunkiseudulla pula lastentarhanopettajista on ollut suuri. Vajeeseen on pyritty vastaamaan palkankorotuksin. Esimerkiksi Helsingin lastentarhanopettajille on luvassa 175 euron korotus vuoden alusta alkaen. Helsinki hyödyntää korotuksissa kunta-alan työehtosopimuksessa sovittua paikallista järjestelyerää.
Pohdinnat paikallisen järjestelyerän käytöstä ovat osassa kunnista vielä kesken. Palkankorotuksia varhaiskasvatuksen työntekijöille voi olla siis vielä luvassa useammassakin kunnassa.
Uutissuomalaisen tekemän kyselyn mukaan lastentarhanopettajien palkkojen nostamista vähintään harkitaan hieman yli joka kolmannessa kunnassa. Kyselyyn vastasi noin 71 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja kaupungeista.
Kaksi viidestä harkitsee alanvaihtoa
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan jopa 39 prosenttia lastentarhanopettajista harkitsee alanvaihtoa. Palkkaus oli selvästi suurin syy: alanvaihtoa suunnittelevista varhaiskasvatuksen työntekijöistä yli puolet mainitsi suunnitelmiensa syyksi huonon palkkauksen.
− Alan houkuttelevuus sisältää sen, että siellä halutaan myös pysyä. Työskentelyolosuhteiden ja alan arvostuksen on oltava sellaiset, että alalla halutaan jatkaa, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.
Kannustavuustekijöiden lisäksi opetusministerin mukaan on lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja lisättävä tuntuvasti, jotta korkeasti koulutettuja työntekijöitä on riittävästi vuonna 2030. Tällä hallituskaudella lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja on lisätty kahdesti.
− Helpotusta kunnissa olevaan lastentarhanopettajapulaan on nyt tulossa. Olemme käyneet yliopistojen kanssa useat keskustelut koulutusmäärien nostamisesta. Hyvä perusta on olemassa, mutta tavoite vaatii, että koulutuspaikkoja lisätään edelleen, Grahn-Laasonen sanoo.
Miten kuntien talous kestää?
Uutissuomalaisen kyselyn perusteella kunnat suhtautuvat varhaiskasvatuksen palkankorotusvaatimuksiin myönteisesti. Osa kunnista kuitenkin ihmettelee, mistä rahat palkankorotuksiin otetaan.
Moni toivoo, että asiasta päätettäisiin valtakunnallisesti, ja muutama sanoo, että asia olisi pitänyt käsitellä TES-neuvotteluissa eikä kuntatasolla.
Opetusministerin mukaan valtio tukee kuntia taloudellisesti, jotta varhaiskasvatuksen tavoitteet saadaan toteutettua. Yhä useampi lapsi halutaan saada varhaiskasvatuksen piiriin ja varhaiskasvatusmaksuja on haluja laskea.
− Valtio tukee kuntia aivan kuten tähänkin asti. Uutena tuen muotona meillä on päiväkodeille tarkoitettu tasa-arvorahoitus, jolla haastavammilla alueilla toimivissa päiväkodeissa voidaan palkata lisää henkilöstöä ja pienentää ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen tärkeydestä lapsen koko elämän kannalta tiedetään yhä enemmän, ja sen vuoksi mahdollisimman monen lapsen halutaan osallistuvan siihen, Grahn-Laasonen sanoo.