Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) rauhoittelee valintakoeuudistuksista aiheutunutta keskustelua.
Huolta on aiheutunut siitä, miten käy niiden opiskelijoiden, jotka vasta lukion jälkeen motivoituvat lukuaineista. Opetusministeriö on linjannut, että ylioppilastutkinnolla on huomattavasti nykyistä painavampi merkitys. Ministeriö haluaa luopua tehottomina pitämistään pääsykokeista, joiden katsotaan tuovan välivuosia nuorten opintoihin.
”Pääsykokeita saa edelleen olla, mutta niiden pitäisi olla pikemminkin soveltuvuustestejä kuin kirjojen pänttäämistä”, ministeri sanoo Talouselämän haastattelussa.
Grahn-Laasonen myös vakuuttaa, että alanvaihtajilla pitää olla nykyistä sujuvampi mahdollisuus siirtyä korkeakoulujen sisällä sen sijaan, että he aloittavat opintonsa alusta.
Ministerin mukaan Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Vesa Vihriälän viesti koulutuspolitiikan ongelmista on ollut ministeriössä hyvin tiedossa ja siitä on ekonomistien kanssa keskusteltu. Holmström kertoi olevansa huolissaan korkeakoulutukintojen määrän laskusta ja opintojen etenemistahdista.
Ministeri muistuttaa, että 20 vuotta sitten korkeakoulupaikkojen määrä mitoitettiin 60-65 prosentille ikäluokasta.
”Se tavoite on saavutettu, mutta läpäisy on jäänyt heikoksi, se on vain 40,5 prosenttia ikäluokasta. Vain 48,5 prosenttia opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon seitsemässä vuodessa, kun tavoite on viisi vuotta”, ministeri sanoo.