Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tapasi maanantaina työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat. Keskustelussa aiheena oli läpi työuran jatkuvan oppimisen mahdollisuudet kaikille työikäisille suomalaisille. Osallistujat korostivat osaamisen kehittämisen kasvavaa merkitystä työn murroksessa. Hallitus on asettanut kansliapäällikkötyöryhmän valmistelemaan toimenpiteitä.
Ongelmana on, että avoimia työpaikkoja on entistä enemmän ja yritykset raportoivat rekrytoinnin vaikeuksista. Samaan aikaan työn murros nostaa osaamisvaatimuksia ja korostaa tarvetta jatkuvaan uuden oppimiseen.
Ministerin mukaa koulutus- ja osaamistasoa on nostettava ja saatava käyttöön koko työvoima, maahanmuuttajat, työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät.
Hallitus on käynnistänyt eri koulutusasteita koskevia uudistuksia ja uudistanut ammatillisen koulutuksen rakenteen, rahoituksen ja ohjausjärjestelmän. Näillä toimilla turvataan osaavan työvoiman saatavuutta pitkällä aikavälillä.
– Seuraava askel on, että Suomi tarvitsee laajamittaisen jatkuvan oppimisen reformin, joka mahdollistaa, että jokainen voi oppia uutta, kouluttautua ja kehittää osaamistaan joustavammin elämän eri vaiheissa, sanoo Grahn-Laasonen.
– Huhtikuun kehysriihessä hallituksen on varmistettava, että talouden kasvu ei jää kiinni osaajien puutteesta. Olemme asettaneet kolmen kansliapäällikön työryhmän valmistelemaan konkreettisia ja nopeavaikutteisia toimia, ministeri jatkaa.
Kansliapäällikköjen työryhmän toimeksiantona on valmistella ehdotukset, joilla helpotetaan nopealla aikavälillä osaavan työvoiman saatavuutta alueellisesti ja ammattialoittain kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi, valmistella työvoimatarpeet ja kasvun edellytykset huomioon ottaen erilaisten muunto- ja lisäkoulutusten volyymi- ja rahoitustarve eri koulutusasteilla sekä ottaa ehdotusten suuntaamisessa huomioon työmarkkinoilla nyt aliedustettujen ryhmien osaamistarpeet ja työllistymisen edistäminen.
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat yhteisesti laatineen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision vuodelle 2030, jota nyt pannaan toimeen. Vision tavoitteena on muun muassa mahdollistaa aiempaa joustavammat ja yksilöllisemmät opintopolut korkeakouluissa sekä luoda uudet jatkuvan oppimisen rakenteet.
– Täydentävää korkeakoulutusta pitää olla myös tutkinnon jälkeiselle ajalle moduulipohjaisesti, ettei tarvitsisi aina aloittaa uutta tutkintoa. Tämä edellyttää rahoitusjärjestelmän uudistamista ja lainsäädännön tarkistuksia. Työ on jo käynnissä ja esityksiä odotan ennen kesää, Grahn-Laasosen sanoo.
Viimeisen vuoden aikana hallitus on panostanut jatkuvan oppimisen tarpeisiin yli 50 miljoonaa euroa. Rahoitusta on kohdennettu esimerkiksi muuntokoulutusohjelmiin, tekniikan alan yliopistojen verkostoyhteistyöhön sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen koulutuslaajennuksiin.
LUE MYÖS: Työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä jatkuvan oppimisen evästykset kehysriiheen