Jopa kolmannes lukiolaisista kokee hukkuvansa koulutyöhön. Näin kertoo viimeisin kouluterveyskysely. Lukiolaisten liitto on vaatinut, että uupuneille lukiolaisille ”pitää heittää pelastusrengas”.
Helpotusta lukiolaisten paineisiin tulee ministerin mukaan ensinnäkin tuoreiden lukio- ja ylioppilastutkintolakien tuomista muutoksista.
− Henkilökohtausta opinto-ohjausta lisätään, erityisopetuksesta tulee lukioihin lakisääteistä ja ylioppilaskirjoituksissa voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Lukiota kehitetään monin tavoin, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo Verkkouutisille.
Lukiolaisten kohtaama stressi ja paineet ovat hänen mukaansa esillä myös tulevan opetussuunnitelman valmistelutyössä.
Tällä viikolla julkaistun THL:n selvityksen mukaan 20-vuotiaiden nuorten ikäluokka voi selvästi huonommin kuin nykyiset 30-vuotiaat. Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen yhteiskunnan tulevaisuus on yhä kapeampien ikäluokkien harteilla. Työikäisten eli 15–64-vuotiaiden määrä on vähentynyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 henkilöllä. Lasku jatkuu 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
Opetusministerin mukaan lukiolaisten stressin, paineiden ja uupumuksen syynä on monesti nimenomaan tulevaisuus. Nuoret tarvitsevat hänen mielestään lisää luottamusta omiin taitoihin ja tiedon kantamiseen.
− Epävarmuuden lisääntymisestä on tullut työelämän keskeinen ja kiinteä osa. Työurat ovat kuitenkin jatkuvasti kiinnostavampia, ja maailma on mahdollisuuksia täynnä.
Lukiossa pärjäämisestä on tulossa tärkeämpi kriteeri korkeakouluun pääsylle. Tämä voi opetusministerin mukaan helpottaa nuorten paineita tulevaisuudesta.
− Uupumus ja stressi liittyvät tutkijoiden mukaan monella tavalla siihen epävarmuuteen, joka liittyy lukion jälkeiseen jatko-opintoihin siirtymiseen. Tällä hetkellä se näyttäytyy nuorten elämässä vuosikausien pyrkimisenä, epävarmuutena ja vaikeana sisäänpääsynä: pänttäämisenä, valmennuskursseina ja pääsykokeina, ministeri sanoo.
− Tavoite on, että entistä useampi lukiolainen pääsisi suoraan lukiosta korkeakouluopintoihin ilman tätä vuosien pyrkimistä, epävarmuutta ja stressiä. Se tulee vähentämään nuorten paineita tulevaisuudesta. Korkeakoulujen ovien pitää olla apposen ammollaan motivoituneille nuorille, hän lisää.
Koulu vastavoimana pikaviestikulttuurille
Opettajakunta on ilmaissut huolensa siitä, että osalla nuorista on puutteita alkeellisimmissakin perustaidoissa. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen ei saavuta sellaista lukutaitoa, jolla pärjää jatko-opinnoissa ja työelämässä.
− Perustaitojen puutteita ja kotitaustoista johtuvia eroja kitketään panostamalla muun muassa siihen, että yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Koulu voi toimia vastavoimana nopean viestinnän ja pikaviestin maailmassa. Painotetaan enemmän keskittymistä vaativaa, pitkäjänteistä lukemista. Enemmän kirjallisuutta kouluihin siis, Grahn-Laasonen sanoo.
Äidinkielen oppituntien lisäykselle ministeri ei tässä vaiheessa näe tarvetta.
− Sitä onneksi opetetaan eniten kaikista oppiaineista. Kaikkien oppiaineiden yhteydessä voidaan edistää kielen kehittymistä, hän sanoo.