Valtioneuvoston vuosi sitten käynnistämästä tutkimushankkeesta nousee esiin neljä keskeistä teemaa suunnan kääntämiseksi.
Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat viime vuosina kasvaneet matematiikassa ja luonnontieteissä sekä lukutaidossa. Tulokset nousevat esiin kansainvälisissä ja kansallisissa oppimistulosten arvioinneissa (PISA ja TIMMS). Tyttöjen ja poikien sekä oppiaineiden väliset arvosanaerot kasvavat. Poikien saamat arvosanat ovat keskimäärin jopa puoli numeroa pienemmät kuin tytöillä vastaavissa aineissa.
– Poikien heikommat oppimistulokset on iso yhteiskunnallinen ongelma, johon reagoimme jo vuosi sitten käynnistämällä tutkimushankkeen, jotta ymmärtäisimme ilmiötä tutkimuspohjaisesti paremmin ja löytäisimme keinoja kaventaa oppimiseroja. Erityisen huolestuttavaa on, että osaamiserot ovat suurimmillaan heikosti menestyvillä oppilailla, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Poikien tyttöjä heikompi suoriutuminen koulussa alkaa näkyä jo peruskoulun alaluokilla, jo varhaislapsuudessa, ja vaikuttaa pitkälle heidän tulevaisuuteensa.
– Pojat keskeyttävät opinnot tyttöjä todennäköisemmin, ja heidän koulutustasonsa jää matalammaksi. Siksi katse tulee kiinnittää jo varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Peruskoulua on vahvistettava niin, että se tukee niin tyttöjen kuin poikienkin oppimisen motivaatiota ja vahvoja oppimistuloksia, Grahn-Laasonen jatkaa.
Neljä ratkaisukokonaisuutta
Opetusministeri nostaa tutkimushankkeen tuloksista esiin neljä ratkaisukokonaisuutta, joilla voisi olla merkitystä ongelman ratkaisemiseksi. Nämä ovat lukeminen, arviointi, yhteisöllinen koulukulttuuri ja motivaatio.
– Poikien kiinnostus lukemista ja äidinkieltä kohtaan on tyttöjä vähäisempää, ja lukemisella ja äidinkielellä on puolestaan vahva yhteys oppimiseen. Siksi kaikkein vaikuttavinta ja tärkeintä on löytää tapoja motivoida ja innostaa myös poikia lukemaan. Monipuolisen lukutaidon merkitystä ei voi liikaa korostaa, se on kaiken oppimisen perusta. On yksi kysymys, johon vastauksen löytäminen voisi ratkaista likipitäen koko ongelman: miten lukeminen ”myydään” pojille, Grahn-Laasonen sanoo.
Tutkimus nostaa vahvasti esiin arvioinnin kehittämisen välttämättömyyden. Arvioinnin ongelmista tulee myös paljon palautetta opettajilta. Opettajat tarvitsevat lisää työkaluja arviointiin.
– Opetussuunnitelmissa määritellään arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. On harkittava, pitäisikö kriteeriperusteisessa arvioinnissa olla enemmän portaita, enemmän työkaluja yhdenvertaiseen arviointiin. Kansallista tasokoetta en kannata, mutta lisää työkaluja arvioinnin tueksi opettajille tarvitaan. Opetushallitus on parhaillaan jo valmistelemassa lisätukea opettajille arvioinnin toteuttamiseen, Grahn-Laasonen kertoo.
Opetusministerin mukaan ne koulut, joissa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllinen, tasavertainen, kiusaamisesta vapaa koulukulttuuri, tuottavat parempia oppimistuloksia myös pojille.
– Hyviä kokemuksia, pedagogista osaamista, on levitettävä ja kehitettävä muun muassa opettajankoulutuksen avulla. Tällä hallituskaudella perustettu opettajankoulutusfoorumi saa tämän tehtäväkseen, ja olemme jo lisänneet merkittävästi lisää resursseja opettajankoulutukseen Suomessa, hän sanoo.
– Motivaation yhteys oppimistuloksiin on aivan kiistaton. Siksi on tehtävä aivan kaikki sen eteen, että oppiminen motivoi myös poikia. Uudet opetussuunnitelmat alleviivaavat jo oppimisen iloa ja ovat tuoneet uutta pedagogiikkaa koulujen arkeen. Oppimisen merkityksen korostaminen on tärkeintä tulevaisuustyötä, ja se on jokaisen aikuisen ja koko yhteiskunnan tehtävä, Grahn-Laasonen toteaa.