Visiotyötä varten asetettaisiin parlamentaarinen seurantaryhmä. Työ aloitetaan alkuvuodesta yhteisessä seminaarissa.
– Tämän viikon iso uutinen olivat PISA-tulokset. Ne antoivat kaksijakoisen viestin: toisaalta Suomi on edelleenkin koulutuksen kärkimaa, toisaalta koulutuksen tasa-arvo huolestuttaa. Signaalit suunnan muutoksesta on otettava vakavasti, Sanni Grahn-Laasonen sanoi korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa torstaina Turussa.
PISA-tutkimuksessa tyttöjen ja poikien erot ovat suuret: tytöt ovat maailman toiseksi parhaita, pojat vasta kymmenennellä sijalla. Missään muussa OECD-maassa ei ole näin suurta eroa sukupuolten välillä.
– Oppimistuloksia selittää motivaatio. Liian monilta pojilta se on nyt hukassa. Mikä on koulussa ja yhteiskunnassa tapahtunut muutos, joka aiheuttaa sen, että poikia ei enää kiinnosta koulun tarjoama oppimisen malli, opetusministeri sanoi.
Grahn-Laasosen mukaan sivistys on Suomen 100 -vuotisjuhlavuonna nostettava kansalliseksi prioriteetiksi.
– Suomea on rakennettu jo aikana ennen itsenäisyyttämme koulutuksen ja kulttuurin – siis sivistyksen – varaan. Tätä kertomusta, jossa pienen Suomen tarinassa pääosassa on osaava ja koulutettu kansa, ei saa hukata. Tämä on meidän kaikkien, koko kansakunnan yhteinen haaste. Kutsun kaikkia osapuolia mukaan keskustelemaan koulutuksen sisällöistä ja siitä, miten koulutusjärjestelmämme viedään kohti tulevaisuutta rakentaen hyvän päälle lisää hyvää, hän sanoi.
Koulutussektori on säästönsä tehnyt
Opetusministeri katsoi, että koulutuksen sektorilla on jo kannettu iso vastuu valtion talouden tasapainottamisesta.
– Nyt on aika tehdä viisaita strategisia valintoja ja ratkaisuja, joilla pidämme huolta siitä, että koulutuksella ja tutkimuksella Suomen talouden perusta ja henkisen pääoman kasvu turvataan.
Puolivälitarkastelussa hallituksen piirissä arvioimme, miten olemme saavuttamassa tälle hallituskaudelle asetetut tavoitteet ja tarvitaanko uusia toimenpiteitä tai politiikkalinjauksia tavoitteiden saavuttamiseksi.
Erityisen huolissaan Grahn-Laasonen sanoi olevansa ns. NEET-nuorten määrän kasvussa samoin kuin vähäisestä osallistumisesta varhaiskasvatukseen.
– Näihin kaikkiin haluan hakea uusia vastauksia vielä tällä vaalikaudella, hän sanoi.
– Olen hyvin tyytyväinen siihen, että syksyn budjettiriihessä sain läpi ajatukseni yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäresursoinnin eri vaihtoehtojen selvittämisestä. Työryhmä pohtii nyt erilaisia tapoja varmistaa, että korkeakoulumme pystyvät jatkossakin vaikuttavaan ja laadukkaaseen toimintaan, joka parhaimmillaan muuttaa Suomen suunnan.
Opetusministerin mukaan selvää on, että mitään lisäresursointia ei tule korkeakouluillekaan ilman vahvoja korvamerkkejä: toimintatapojen ja rakenteiden sekä profiilien pitää uudistua.
– On ajateltava isommin ja kunnianhimoisemmin. Pitää koota osaamista vaikuttavuuden vahvistamiseksi, etsittävä yhteistyöstä paitsi uutta intoa, myös tuottavuutta lisäävää synergiaa.
Duaalimalli mahdollistaa myös yhteistyön
Ministerin mukaan suomalaisen korkeakoulutuksen vahvuus on kahdessa toisiaan täydentävässä korkeakoulusektorissa. Ammattikorkeakoulut ovat tärkeitä ammattikorkeakouluina ja yliopistot yliopistoina.
– Uudet yhteistyörakenteet ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä ovat hyvä esimerkki siitä, että erilaisuus ei ole este yhteistyölle. Uskon siihen, että korkeakoulutuksen voima on monipuolisuudessa ja moniulotteisuudessa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä voi syntyä myös jotain sellaista, jota emme ole osanneet kaivata ja ennustaa, Grahn-Laasonen sanoi.
Hänen mielestään kahden korkeakoulujärjestelmän malli ei saa olla esteenä mielekkäälle yhteistyölle, joka on molempien parhaaksi. Yhteistyötä on tehtävä paikallisista lähtökohdista ja tasavertaisista lähtökohdista – paikallisia vahvuuksia korostaen ja uutta niiden pohjalta rakentaen.
– Kannustan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja entistä syvempään yhteistyöhön. Hallinnon, tukipalveluiden ja kielikeskusten lisäksi yhteistyö voi koskea myös laajemmin opetusta, silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja kyse on päällekkäisestä toiminnasta. On ainoastaan järkevää hakea kaikki mahdolliset synergiahyödyt ja kanavoida säästyvät resurssit opetuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Yhteistyö voi ulottua myös omistajarakenteisiin, Grahn-Laasonen totesi.
Hän huomautti, että kansainvälisesti katsoen suomalainen korkeakoululaitos on edelleen pirstoutunut eivätkä resurssit ole optimaalisessa käytössä.
– Korkeakoulujen ja tiedelaitosten kehittämisen suuntaa on määritelty vuoteen 2025 hallitusohjelman pohjalta laajapohjaisessa yhteistyössä korkeakoulujen, tiedelaitosten ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Tämä visio on kirjattu myös allekirjoittamiinne tulossopimuksiin. Visio lähtee siitä, että suomalainen korkeakoululaitos on nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi vuonna 2025, Grahn-Laasonen sanoi.