Foorumin tehtävänä on laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle. Foorumi kokoaa laajasti yhteen lukutaidon asiantuntijoita ja aiheen parissa toimivia tahoja.
– Satavuotista itsenäisyyttään juhlivan Suomen menestystarina on kertomus lukevasta kansasta. Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Lukutaito avaa ovia itsetuntemukseen, oman vahvuuksien löytämiseen sekä luovuuden ja kekseliäisyyden kehittymiseen. Se on perusedellytys itsensä kehittämiselle ja aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan, Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Häntä huolestuttavat merkit lukutaidon ja lukuinnon heikkenemisestä sekä lukemisen polarisaatiosta.
– Erityinen huoli on pojista ja heikommista taustoista tulevista lapsista. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi ja nuori taustastaan riippumatta saa monipuolisen lukutaidon pärjätäkseen elämässä, ministeri sanoo.
Suomi on ollut vuosituhannen alusta alkaen kärkisijoilla lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa. Suomalaisnuorten erityispiirre on korkea osaamistaso kaikissa oppilasryhmissä. Heikkojen lukijoiden määrä on kuitenkin lisääntynyt ja huippulukijoiden määrä vähentynyt. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on heikompi kuin reilu vuosikymmen aikaisemmin.
Taustatekijät ja asenteet määrittävät entistä enemmän oppilaiden lukutaidon tasoa. Viime vuosina havaittu osaamistason lasku korostuu erityisesti pojilla, joiden vanhemmilla on vain perusasteen tutkinto ja kulttuurin harrastaminen kotona on vähäistä.
Tytöt myös ilmoittavat harrastavansa lukemista selvästi enemmän kuin pojat. Suomessa tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin, tyttöjen hyväksi. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Kuitenkin vain neljännes suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen.
Foorumin pitäisi saada suuntaviivansa valmiiksi ensi elokuun loppuun mennessä.