– Sisällölliset uudistukset ovat koskettaneet kaikkia koulutusasteita, Krista Kiuru sanoi hallituksen vastauksessa opposition välikysymykseen tasa-arvoisen koulutuksen tulevaisuudesta.
Hän luetteli muun muassa ammatillisten tutkintojen perusteiden uudistamisen, lukion tuntijaon ja tavoitteiden uudistuksen sekä mittavan ammattikorkeakoulu-uudistuksen. Niin ikään Kiuru muistutti nuorisotakuun lisävoimavaroista ja perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämisestä.
– Samalla kun hallitus kantaa vastuunsa koulutusjärjestelmästä, se kantaa vastuunsa kansantaloudesta. Kuten me kaikki tiedämme, Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Julkista taloutta on tasapainotettava tulevina vuosina, jotta julkinen valta kykenee hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa. Siksi koulutusjärjestelmän lisäksi joudumme kantamaan vastuumme myös kansantaloudesta, Kiuru sanoi.
Hän jatkoi, että kuntatalouden kestävyysvajeesta johtuen myös kuntien tehtäviä päätettiin vähentää.
– Tämän takia jouduttiin tekemään sopeuttamispäätöksiä myös koulutukseen. Suurin kuntatehtävien vähennys koskee lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellista uudistusta. Valtiontalouden kehyksissä tehtyjen päätösten mukaan siitä tulee noin 260 miljoonan euron säästö.
– Mekaanisen leikkaamisen, opiskelijamäärävähennysten ja opiskelijapaikkakohtaisen yksikköhinnan laskemisen sijasta tavoitellaan samaa säästöä uudistamalla rakenteet ja toimintatavat siten, että opetuksesta ja opiskelijoiden ohjauksesta ei tarvitse tinkiä, Kiuru totesi.
– Nyt eduskunnan käsiteltävänä oleva hallituksen esitys järjestäjärakenteen kehittämiseksi yhdessä toisen asteen koulutuksen rahoituksen kehittämistä koskevan esityksen kanssa pyrkivät vastuullisesti toteuttamaan säästöt tavalla, mikä turvaa toisen asteen koulutuksen laadun ja saatavuuden joka puolella Suomea, Kiuru vakuutti.
Hän huomautti, että kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt ja monella kunnalla on suuria haasteita laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen järjestämisessä.
– Tämä on siis jo tapahtunut. Yksikköverkkoa karsitaan monella puolella Suomea, mutta säästöjä ei useinkaan haeta järjestämisverkon tuottavuutta ja tehokkuutta nostamalla. Näin emme voi jatkaa. Ilman hallituksen esittämää järjestäjäverkkouudistusta on vaarana, että oppilaitosverkkoa karsitaan ilman yhteiskunnallista harkintaa, kun käytettävissä on vähemmän resursseja
Kiurun mukaan tällaiseen tulevaisuuteen ajautuminen johtaisi lukiokoulutuksen lakkaamiseen monilta alueilta ja heikentäisi myös pienten kuntien mahdollisuuksia järjestää perusopetusta.
– Hallituksen uudistukset turvaavat lukiokoulutuksen jatkumisen ja saavutettavuuden myös jatkossa, opetusministeri vakuutti.
– Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien näkökulmasta vähenevä julkinen rahoitus tarkoittaa toiminnan ja käytäntöjen uudelleen pohtimista siten, että ne ovat kestävällä pohjalla myös uudessa tilanteessa. Juuri tähän olemme tarjoamassa välineitä, hän jatkoi.
Kiuru totesi, että hallitus ei ole lakkauttamassa ja sulkemassa lukion toimipisteitä, vaan kehittämässä entistä elinvoimaisempien ja vahvempien lukiokoulutuksen järjestäjien verkkoa, joka kykenee nykyistä paremmin ja taloudellisesti tehokkaammin vastamaan yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin.
Opetusministeri halusi myös korjata vääriä käsityksiä siitä, että keskushallinnosta määrättäisiin siitä, mitä alueilla pitää tehdä.
– Tämä käsitys on syytä korjata. Me olemme tarjoamassa alueille välineitä arvioida oman toimintansa laatua ja vaikuttavuutta ja niiden valossa tehdä ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi. Toiminta on vahvasti alueohjautuvaa ja vain alueilla tehtävin ratkaisuin voimme asiassa edetä.
– Koulutuksen järjestäjien on nyt itse pohdittava, miten toiminta vastaisuudessa organisoidaan ja miten toimintaa kehitetään siten, että koulutuksen keskeinen perusta: laatu ja saavutettavuus eivät kärsi, Kiuru sanoi.
Krista Kiurun mukaan rahoituslainsäädännön uudistaminen on välttämätön vähenevän rahoituksen tarkoituksenmukaiseksi jakautumiseksi.
– Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä suurin osa rahoituksesta kohdistetaan koulutuksen järjestäjille läsnäolon tai opiskeluajan perusteella ilman, että järjestäjälle syntyisi erityistä rahoitukseen liittyvää tarvetta kehittää opetusta ja ohjausta. Siirtymäsäännöksillä tulemme pienentämään muutoksen nopeutta koulutuksen järjestäjien rahoituksessa, hän sanoi.
Ehdotettujen siirtymäsäännösten perusteella lukiokoulutuksessa, ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa vuonna 2020 ja ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2021 sovellettaisiin ensimmäisen kerran rahoitusosuuksien täysimääräistä jakautumista.
Lisäksi uudistuvassa rahoituslainsäädännössä huolehditaan koulutuksen saavutettavuudesta eli siitä, että lukiokoulutuksen järjestäminen harvaan asutuilla alueilla on myös taloudellisesti mahdollista.
Krista Kiuru totesi, että jos toimintaa ei pystytä tehostamaan suunnitellulla tavalla opintoaikoja lyhentämällä ja läpivirtaamaa nopeuttamalla, säästöt johtaisivat hallitsemattomana useiden tuhansien opiskelijamäärien vähennyksiin, joista on tehtävä päätöksiä jo kuluvana vuonna.
Opetusministerin mukaan nyt käynnistettävillä rakenteellisilla toimilla säästöt on mahdollista toteuttaa siten, että ne eivät heikennä nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia kouluttautua tai koulutuksen korkeaa laatua.
– Mikäli näitä hallituksen esityksissä olevia toimia ei ole käytettävissä, se tarkoittaa useilla koulutuksen järjestäjillä hallitsematonta toiminnan loppumista ja valtiolle opiskelijamäärien mekaanista leikkausta, mikä jättäisi koulutuksen ulkopuolelle valtavan joukon nuoria. Sellaista tulevaisuutta Suomelle en usko kenenkään toivovan, Kiuru sanoi.