Opettajankoulutuksen kehittämisen visiona on luoda yhdessä parasta osaamista maailmaan. Kehittämisohjelman toimeenpanoa tuetaan lähes kymmenellä miljoonalla eurolla. Yhteensä opettajien osaamisen vahvistamiseen ohjataan 60 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan maailman parhaat opettajat ovat suomalaisen koulutuksen laadun paras tae.
– Meidän tulee varmistaa, että arvostus ja luottamus opettajan työtä kohtaan säilyvät vahvoina ja että ikäluokan parhaat nuoret haluavat opiskella opettajiksi. Opettajankoulutuksen kehittämiseen ja opettajien osaamisen vahvistamiseen suunnataan yli 60 miljoonaa euroa. Panostukset opettajankoulutukseen ovat paras keino vastata myös koulutusjärjestelmämme haasteisiin, kuten oppimistulosten laskuun, hän toteaa.
Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on, että opettajien uranaikaisesta osaamisen kehittämisestä rakennetaan suunnitelmallinen ja yhtenäinen kokonaisuus. Osaamisen johtamisen tulee olla tavoitteellista.
Korkeakoulut, oppilaitokset ja varhaiskasvatuksen yksiköt laativat yhteistyössä henkilöstönsä kanssa osaamisen kehittymissuunnitelmat. Nämä perustuvat koulutuksen ja opetuksen järjestäjien strategisiin linjauksiin ja arvioon osaamisesta.
– On tärkeää, että jokaisella opettajalla on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan läpi työuran. Ohjelman tavoitteena on turvata tämä mahdollisuus jokaiselle opettajalle. Huomiota on kiinnitetty erityisesti nuorten opettajien ammattitaidon vahvistamiseen ja mahdollisuuksiin saada tukea, Grahn-Laasonen sanoo.
Hänen mukaansa osaavimmat opettajat saadaan onnistuneilla opiskelijavalinnoilla. Korkeakoulut kehittävät yhteistyössä opettajankoulutuksen opiskelijavalintoja. Opettajien joustavan liikkumisen ja kaksoiskelpoisuuden opiskelun esteitä poistetaan. Opettajien pedagogisia opintoja kehitetään niin, että ne antavat valmiudet toimia opettajana erilaisissa toimintaympäristöissä.
Opettajaopiskelijoiden osallistumista vahvistetaan
Opettajaopiskelijoiden osallistumista opintojen kehittämiseen aiotaan niin ikään vahvistaa.
– Oppijalähtöisyys nostetaan kehittämisohjelman linjauksissa vahvasti esiin. Opettajankoulutuksen ohjelmat, oppimisympäristöt ja työtavat vahvistavat uutta luovan asiantuntijuuden kehittymistä. Tavoitteena on opettajan rohkeus kokeilla sekä opiskelijoiden tarpeista lähtevien työtapojen vakiinnuttaminen koko opettajankoulutukseen – perus- ja perehdyttämiskoulutuksesta aina uranaikaisen osaamisen kehittämiseen, opetusministeri kertoo.
Opettajien uranaikainen osaamisen kehittäminen tapahtuu yhä vahvemmin tiimeissä ja verkostoissa. Mentoroinnista tulee entistä systemaattisempi osa opettajien perehdyttämiskoulutusta, erityisesti opettajien työuran alussa. Tämä tarkoittaa, että oppilaitokset kouluttavat lisää vertaisryhmämentoreita.
Oppilaitosten strategista johtamista aiotaan vahvistaa kehittämällä johtamiskoulutusta.
Myös opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuutta vahvistetaan.
– Uusimman opetuksen ja oppimisen tutkimustiedon hyödyntäminen opettajankoulutuksessa on tärkeää. Kehittämisohjelman tavoitteena on säilyttää opettajankoulutus vetovoimaisena ja vahvana niin, että opettajaopiskelijat oppivat tutkivan ja uutta luovan otteen opettajan työhön, Grahn-Laasonen kertoo.
Opettajakoulutuksen kehittäminen on osa hallituksen Uusi peruskoulu -kärkihanketta, jonka tavoitteena on uudistaa peruskoulua, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista.