Venäjän ja lännen välisen vastakkainasettelun sotilaallinen kärjistyminen näyttää itävaltalaisprofessori Gerhard Mangottin mukaan entistä todennäköisemmältä, koska Yhdysvallat ja Nato eivät ole taipuneet Kremlin esittämiin uhkavaatimuksiin.
Pelätty maahyökkäys Ukrainaan ei hänen mukaansa silti välttämättä tässä vaiheessa toteudu, vaan Venäjän seuraava siirto saattaa olla esimerkiksi ballististen RS-26-ohjusten, keskipitkän matkan 9M729-risteilyohjusten tai uusien hypersoonisten Tsirkon-ohjusten sijoittaminen Kaliningradiin ja Valko-Venäjälle. Venäjän toimiin voisi sisältyä myös massiivinen kyberhyökkäys Ukrainan kriittistä infrastruktuuria, pankkijärjestelmää ja suuryrityksiä vastaan.
– Aseiden sijoittaminen tai myöskään kyberhyökkäys eivät välttämättä laukaisisi Venäjää vastaan suunnattuja massiivisia talouspakotteita Venäjää vastaan, joita lännessä parhaillaan valmistellaan. Sen sijaan sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan laukaisisi ne varmasti, Innsbruckin yliopiston kansainvälisten suhteiden professuuria hoitava Mangott arvioi Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
– Hyökkäys olisi Vladimir Putinilta epäilemättä suuri strateginen virhe. Vaikka Venäjä on nykyään valmistautunut talouspakotteisiin kuin vuonna 2014, se varmasti kärsisi niistä paljon, hän sanoo.
Kun venäläisten reaalitulot ovat vähentyneet vuosikausia ja inflaatio nousee, yhä useampi todennäköisesti syyttäisi Kremlin seikkailupolitiikkaa talousvaikeuksistaan. Putinin ahdinko on kuitenkin Mangottin mielestä täysin itse aiheutettu.
– Hänen esittämänsä uhkaus sotilaallis-teknisistä vastatoimista on pöydällä, mutta Venäjän ydinvaatimuksiin, joita Putin pitää eksistentiaalisina, ei tulla suostumaan. Putin siis joko menettää kasvonsa ja uskottavuutensa tai hänen on vastattava voimakeinoin, hän toteaa.
Presidentti hylkäsi ulospääsytien
Mangott katsoo, että perääntyminen esittämistään vaatimuksista heikentäisi presidentti Vladimir Putinin arvovaltaa Venäjän sotilas- ja turvallisuuskoneiston keskuudessa, eikä länsi suhtautuisi tämän seuraaviin uhkauksiin enää entisellä vakavuudella.
– Putin olisi voinut päästä tästä ansasta, jos venäläinen osapuoli olisi asennoitunut myönteisesti pöydällä oleviin lännen rajallisiin myönnytyksiin, jotka koskevat keskimatkan asejärjestelmien valvontaa, luottamusta lisääviä toimia, läpinäkyvyyttä ja kriisitilanteen viestintään liittyviä järjestelyjä, hän sanoo.
– Putin olisi voinut esittää nämä myönnytykset Venäjän ehdottomana voittona, mikä olisi suonut hänelle kasvot säilyttävän diplomaattisen ulospääsytien. Hän kuitenkin päätti olla tekemättä niin. Ulkoministeri Sergei Lavrov luonnehti näitä myönnytyksiä ”toissijaisiksi kysymyksiksi” ja ilmoitti, että Venäjän sopimusluonnokset eivät ole lista, jolta länsi voi valita mieleisensä, vaan niistä on neuvoteltava pakettina, hän toteaa.