Verkkouutiset

Työterveyshuolto on kansanedustajan mukaan joutunut tutkijoiden tikunnokkaan. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Onko työterveys liian hyvä? Kansanedustaja ihmettelee arvostelua

Arto Satosen mielestä työntekijöiden arvostama etu on joutunut aiheetta tutkijoiden ryöpytyksen kohteeksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen puolustaa työterveyshuoltoa ja ihmettelee järjestelmän arvostelijoita.

– Työterveyshuolto on joutunut tutkijoiden taholta tikun nokkaan. Keskustelua ovat nostaneet esimerkiksi THL:n Mika Salminen ja Heikki Hiilamo. Narratiiviksi on nyt otettu, että työterveyshuolto on liian hyvä ja siksi se vie resursseja muulta terveydenhoidolta.  Tutkijoiden mielestä tasa-arvoa on se, että kaikki jonottavat yhdessä, Satonen kirjoittaa viikottaisessa eduskuntakirjeessään.

Kokoomusedustaja muistuttaa, että työterveyshuollon palveluihin ollaan laajalti tyytyväisiä.

– Työntekijällä on intressi saada laadukasta hoitoa nopeasti ja työnantajalla on intressi saada työntekijä nopeasti terveeksi ja takaisin töihin, siksi meillä on työterveyshuolto.

Satonen on huolissaan terveydenhuollon jonoista, jotka hänen mukaansa näyttävät pahentuvan entisestään.

– Hallituksen keskeinen peruste hallituksen soteuudistukselle oli, että potilas pääsee nopeammin hoitoon. Nyt on jo ensimmäisiä merkkejä siitä, että lopputulos tulee olemaan täysin päinvastainen. Soteuudistuksen rahat eivät riitä alkuunkaan tavoiteltuun palvelutasoon. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, palkkojen harmonisointi ja hallintokulut vievät hyvinvointialueiden talouden jo heti alussa pahasti miinukselle. Luvassa on siis enemmän jonoja, ei vähemmän, hän toteaa.

Vastaus resurssien puutteeseen ja jonotilanteeseen ei Satosen mukaan ole se, että seuraavaksi ajetaan alas työterveyshuolto.

– Kela-korvaukset jo ajettiin alas ja sekin pidentää jonoja julkisessa terveydenhoidossa. On hyvä ymmärtää, että tasa-arvo terveydenhoidossa merkitsee sitä, että kaikkia hoidetaan huonosti.

Asiaa pitäisi kansanedustajan mukaan lähestyä toisesta näkökulmasta kuin hallitus on tehnyt.

Hänen mukaansa esimerkiksi Kela-korvauksia ei pitäisi ajaa alas, vaan niitä pitäisi nostaa.

– Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan itse nopeasta pääsystä lääkäriin ja hyvästä hoidosta. Kela-korvausten ideana oli juuri se, että kun on valmis pääosin maksamaan itse terveydenhoidostaan, niin yhteiskunnan kannattaa antaa pieni tuki, jotta nämä potilaat eivät ruuhkautua terveyskeskuksia. Samalla saavat parempaa palvelua ja nopeammin myös ne, jotka ovat julkisen terveydenhoidon varassa, koska yhteiskunnan resursseja voidaan käyttää enemmän potilasta kohden, hän kirjoittaa.

Sama logiikka toimii hänen mukaansa myös työterveyshuollossa.

– Mitä useampi työnantaja on valmis maksamaan hyvästä terveydenhoidosta työntekijöilleen, sitä lyhyempi on jono julkisessa terveydenhoidossa. Kaikki voittavat, kun järjestelmä toimii siten, että se kannustaa maksukykyisiä ihmisiä ja maksukykyisiä työnantajia satsaamaan terveyteen, hän kirjoittaa.

– Sen sijaan kaikki häviävät, jos lähtökohdaksi otetaan se, että kaikkien pitää jonottaa yhtä pitkään ja koko terveydenhoito yritetään rahoittaa verovaroin ja toteuttaa julkisena. Yhteinen tavoite tulee olla, että kaikkien hoito paranee. Ei se, että kaikilla huononee, vaikka se olisikin tasa-arvoista.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)