Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen toteaa, että huvipuistot avautuvat ja Helsingin Vallilan konepajalle kaavaillaan jättiterassia.
– Samaan aikaan Messukeskus kuitenkin joutui vain muutama päivä sitten perumaan toukokuun lopulle suunnitellun moottoripyörien koeajotapahtumansa viranomaisrajoitusten vuoksi. Koeajotapahtuman oli määrä toteutua Messukeskuksen pysäköintialueella, muutaman sadan osallistujan ulkoilmatapahtumana, ajanvarauksella, turvavälein ja tiukoin hygieniajärjestelyin, hän sanoo tiedotteessaan.
Vepsäläinen muistuttaa, että Messukeskus on tunnettu koronaturvallisena toimijana, joka sai vastikään ensimmäisenä pohjoismaisena tapahtumatalona COVID 19 -sertifikaatin tunnustuksena esimerkillisestä työstä koronaturvallisuuden hyväksi.
– Miten on mahdollista, että ravintolan terassilla voi samaan aikaan oleskella tuhat ihmistä, mutta koeajopäivät jouduttiin perumaan? Tapahtumajärjestäjänä koemme tämänhetkiset rajoitukset mielivaltaisina. Niistä puuttuu kokonaan tasapuolisuus ja logiikka, arvostelee Vepsäläinen.
Hän huomauttaa THL:n johtaja Mika Salminen sanoneen STT:n haastattelussa torstaina, että tapahtuma- ja ravintolarajoitusten välinen epäsuhta ei ole perusteltavissa terveysturvallisuudella. Salmisen mukaan epäsuhta rajoituksissa johtuu puhtaasti siitä, miten lainsäädäntö on teknisesti rakennettu. Ravintoloita koskee tietty lainsäädäntö ja muita toimijoita toisenlainen lainsäädäntö. Saman huolen ovat tuoneet esiin monet ministeritkin.
Vepsäläinen toteaa, että yli vuoden kestänyt kriisi uhkaa koko tapahtuma-alaa Suomessa. Hän kysyy, onko tarkoitus näivettää kokonainen ala ja rapauttaa Suomessa toimivien yritysten kilpailukyky suhteessa naapurimaiden vastaaviin toimijoihin.
Tapahtumat ovat talousalueillaan merkittäviä työllistäjiä ja tulon muodostajia. Messukeskuksen talousvaikutus pääkaupunkiseudulle oli pandemiaa edeltävänä vuonna 2019 ennätykselliset 357 miljoonaa euroa. Talousvaikutus kutistui 80 prosentilla, kun toiminta jouduttiin ensimmäisenä pandemiavuonna 2020 kokonaan pysäyttämään.
Pääkaupunkiseudun ravintolat, hotellit, taksit ja muu elinkeinoelämä menettivät tämän seurauksena lähes 300 miljoonan euron tulovirran.