[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”pienitalo” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kuvittele katsovasi elokuvaa. Valot himmentyvät, rummutus alkaa. Valkokankaalle piirtyy kuva urbaanista kaupunkiympäristöstä, jonka moninaisen naapuruston värimaailmaa rytmittämät ihmisten äänet, paikallisten liikkeiden ovien kilkahdukset ja lukuisten viheralueiden raikkaus.
Toinen toistaan erilaisemmat arkkitehtuuriset ratkaisut rikkovat asuinalueiden yhteneväisyyden. Moni ennen toimistolla näkemäsi työkaveri viettää nykyään paljon aikaa maaseudulla etätöitä tehden.
Erilaisista ympäristöistä on tullut puolueiden politiikan tekemisen paikkoja, joihin ihmiset kokoontuvat keskustelemaan ja vaikuttamaan. Pandemioiden riskistä huolimatta puolueet ovat globalisoituneet ja verkostoituneet, eikä järjestöpuolueita ole enää olemassa. Ilmastonmuutoksesta on tullut arkipäivää ja politiikkaa määrittävät uudet trendit.
Valkokangas hämärtyy. Tältä voisi näyttää tulevaisuuden Suomi.
Vuonna 2017 julkaistussa Nuorten tulevaisuuskuvat 2067 -tutkimuksessa selvisi, että huomattava osa tutkituista suomalaisnuorista oli ajatellut tulevaisuuttaan ja uskoi pystyvänsä vaikuttamaan siihen omalla toiminnallaan. Nuorille merkityksellisinä tulevaisuuden arvoina näyttäytyivät koulutus, ura, terveys, perhe ja läheiset, varallisuus ja median läsnäolo.
Moni toivoi asuvansa omistusasunnossa, mutta piti peruspalveluiden, liikenneyhteyksien ja viheralueiden läheisyyttä tärkeänä. Kiinnostus yrittäjyyteen oli kasvanut ja kansainvälinen ura houkutteli.
Vakituinen työsuhde koettiin työmarkkinoiden pirstaloitumisesta huolimatta turvalliseksi ja pysyväksi vaihtoehdoksi. Muita merkittäviä asioita unelmatyössä olivat työn merkityksellisyys, hyvä työilmapiiri ja hyväpalkkaisuus. Myös työn joustavuus mainittiin.
Vaikka tutkimuksessa korostuivat luonnonläheisyys, rauhallisuus ja maaseudun hyvät puolet, ne eivät saaneet kaikkia nuoria unelmoimaan maaseudusta tulevaisuuden asuinympäristönä. Maaseudulle ei ajauduta asumaan, vaan sinne asettuminen on tietoinen valinta. Tunne siitä, että voi olla keskellä kaupungin elämää ja tapahtumia, oli monelle tärkeä.
Kaikissa vastauksissa korostui se, että toiveiden mukaista elämää varten tarvitaan varallisuutta ja koulutusta, mutta myös yhteisöllistä elämää ja yhdessä tekemistä. Tärkein osa tulevaisuutta on ennen kaikkea se, että tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan sitä tehdään yhdessä keskustellen tämän päivän valintojen avulla.
Kuitenkin selvästi alle puolet nuorista suhtautui Suomen tulevaisuuteen positiivisesti, eikä uskonut Suomen olevan täysin erilainen yhteiskunta tulevaisuudessa kuin se on nyt.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1593680696409{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327524″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327523″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1593766336740{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_column_text]Keväällä Suomen tulevaisuutta saapui määrittämään aivan uusi haaste, koronavirus. Sen näkymätön käsi on kähminyt paitsi Suomen taloutta, politiikkaa ja arkisia tapoja, myös vaikuttanut ihmisten fyysiseen läheisyyteen. Lisäksi virus sai monet kaupunkilaiset pakenemaan kaupungin tiheää asutusta maaseudulle.
Moni asiantuntija on myös maalaillut kuvaa maailmasta, jossa ihmisten arkea määrittää jatkuva uusien, vaarallisten epidemioiden läsnäolo ja valtioiden sulkeutuminen. Jo ennen koronavirusta globalisaation tulevaisuuden on pelätty olevan vaakalaudalla populismin, Britannian EU-eron ja protektionismin takia. Voiko koronavirus vaikuttaa ratkaisevasti globalisaation kehitykseen, nuorten asumismieltymyksiin ja politiikan tekemisen tapoihin?
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara antaa globalisaation ja kaupungistumisen kehityksestä selkeän vastauksen. Hän ei usko, että globalisaation tai kaupungistumisen aika on ohitse, vaikka pandemia hidastaisi niiden kasvua hetkellisesti.
– Ei globalisaation aika ole ohi. Se voi korkeintaan hidastua hetkellisesti ja hakea uusia muotoja. Vaikka globalisaation ikäviin puoliin kuuluu se, että negatiivisetkin asiat, kuten koronavirus, leviävät globaalissa mittakaavassa nopeasti, on globalisaatio näyttänyt tässäkin asiassa positiiviset puolensa. Globalisaatio on yhdessä tekemistä. Meillä on käytössämme koko maailman johtavat asiantuntijat ja valtava tietokonekapasiteetti. Emme ole koskaan aiemmin kyenneet samaa, yhdessä jaettua tietoa ja kapasiteettiä käyttämällä selvittämään yhteistä ongelmaa globaalisti.
Jos Suomea käsittelevässä elokuvassa palattaisiin pikakelauksella vuosikymmeniä taaksepäin, globalisaatio hiipuisi ja valkokankaalle piirtyisi kuva idyllisestä maaseudusta. Vaikka voimakas kaupungistumisen trendi vauhdittui Suomessa viimeistään 1960-luvulla, eivät vihreys ja maaseudun rauhan arvostaminen ole hävinneet suomalaisille tärkeiden arvojen listalta. Oikeastaan tuntuu, että keskustelu maallemuutosta on lisääntynyt nuorten keskustelussa.
Professori kuitenkin painottaa, että vaikka maallemuutto viehättäisi ihmisiä hetkellisesti, kaupungeissa asutaan valinnan, ei pakon takia. Maaseudun arvostus ei ole pandemiasta tai vihreydestä riippuvaista, vaan liittyy siellä asuviin sukulaisiin ja virkistäytymiseen.
– Niin kauan kuin olen itse tehnyt tutkimusta aiheesta, on tutkimuksissa aina korostunut luonnonläheisyys, turvallisuus ja pientalomainen asuminen. Ihmisten perusarvot eivät muutu, mikä merkitsee sitä, että myös urbaanius voi olla monenlaista. Koronaviruksen myötä lisääntyneet etätyömahdollisuudet voivat kyllä lisätä halukkuutta käydä maaseudulla, mutta on aivan eri asia ajatella, että sinne haluttaisiin muuttaa pysyvästi, Vaattovaara sanoo.
Nuorten tulevaisuuskuvia koskevassa tutkimuksessa nuoret painottivat asumisratkaisuissaan perheen ja ystävien läheisyyttä. Moni kertoi haluavansa asua pysyvästi siellä, missä omat juuret olivat. Myös Vaattovaara on huomannut saman tutkimuksissaan.
– Ihmisen halu asua synnyinseudullaan on yleinen trendi jopa eurooppalaisella tasolla. Kun tutkin 13 menestyneen eurooppalaiskaupungin vetävyyttä, kaupunkilaisasukkaiden vastauksissa korostui vapaus ja se, että ihmiset olivat syntyneet kaupungeissa. Myös Suomessa yhä suurempi osa ihmisistä on syntynyt kaupungeissa. Näin ajateltuna asuinseudun tuttuus ja turvallisuus alkaa olla miljööltään hyvin erilainen kuin vielä 70 vuotta sitten. Maaseudulle ei enää suurissa määrin edes synnytä, professori täsmentää.
Viruksen hidastamassa yhteiskunnassa olisikin Vaattovaaran mukaan nyt aikaa huomata asioita, jotka ovat jääneet normaaliajan kiireisen elämän varjoon. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi nuorten tulevaisuuden kannalta merkitykselliset kaupunkien kehitysmahdollisuudet ja poliitikkojen rooli näitä koskevia päätöksiä tehtäessä.
Professori kannustaa vaikuttamisen mahdollisuuksiin uskovia nuoria itse vaatimaan uusia ratkaisuja. Usko villeimpiinkin unelmiin on tärkeää, sillä niiden perusteella voi aina vaatia parempaa. Vähempään ei pidä tyytyä.
– Nyt on aikaa pysähtyä miettimään, millaisina arkielämä ja asuinympäristöt meille näyttäytyvät. Tässä suhteessa poliitikoille merkittävä vastuun paikka on se, ettei pitkään tunnistettu ongelma kansan sisäisestä jakautumisesta jatku. Emme enää tarvitse puheenvuoroja tähän liittyvistä asutusratkaisuista. On puhuttava olennaisesta, eikä luvattava helppoja ratkaisuja. Ennen kaikkea nuorilla on oikeus vaatia tätä, Vaattovaara linjaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1593680696409{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327529″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][vc_single_image image=”327526″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327530″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][vc_single_image image=”327528″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1593766346241{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_column_text]Jos tulevaisuuden elokuvassa määriteltäisiin kaupunkien kehitysmahdollisuudet, olisi kaupunkien tulevaisuuden kannalta olennainen asia esimerkiksi se, miten väljästi suomalaiset kaupungit ovat rakentuneet. Nuorten tulevaisuuden toiveisiin on monenlaisia vastausmahdollisuuksia, joista yksinkertaisimpia on kaupunkien kaavoitus.
– Heti, kun pääkaupunkiseudun kivikaupungista tullaan ulospäin, meillä on pelkästään tilaa. Kun koronaviruksen seurauksena joudutaan tekemään kansallisesti vaikeita päätöksiä, poliittisten puolueiden on osattava vaatia myös kaavoituksen uudistamista. Näihin vaatimuksiin täytyy kuulua laadukkaan lähiympäristön ja parempien asumismahdollisuuksien tarjoaminen tulevaisuuden asukkaille. Välillä tuntuu, että tässä suhteessa hallitusohjelmassa tunnistetaan paremmin saimaannorpan tarpeet kuin kaupunkien tarpeet, professori Mari Vaattovaara harmittelee.
Vaattovaaran mukaan ennen koronavirusta monella helsinkiläisellä oli tapana ajatella, että koko kaupunki oli heidän olohuoneensa. Ilmiö näkyy esimerkiksi asumisneliöiden pienentymisessä ja yhä pienempien yksiöiden kohonneina myyntilukuina. Professori ei kuitenkaan usko pienten yksiöiden tulevaisuuteen, sillä pandemian riski on olemassa myös tulevaisuudessa.
– Kaikissa maissa säädellään asumisneliöiden minimiä. Se on nimenomaan poliittinen kysymys. Esimerkiksi Kööpenhaminassa asuntojen minimikoko on noin 50 neliötä. Kun ihmiset joutuivat koronan myötä lukittautumaan koteihinsa, huomattiin, että kaupunkimainen olohuone hävisi. Poliitikkojen tehtävä tehdä linjanveto siitä, missä kulkee asuntotarjonnan minimin raja suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Lisäksi tulevaisuuden kaupunkiviihtyvyyden kannalta on suunnattava katse maamme sisäiseen potentiaaliin. Suomessa on maan johtavia arkkitehteja, joiden avulla kaupungit ja kaupunginosat voisivat kilvoitella esimerkiksi asuinalueiden erilaisista muoto- ja asumisratkaisuista.
Tulevaisuuden kauniin elokuvan mukaista maisemaa ei kuitenkaan saavuteta pelkkiä asumisratkaisuja ja kaupunkien kaavoitusta uudistamalla. On myös uudistettava puolueita, niiden jäsenpolitiikkaa ja politiikan tekemisen tapoja. Nuoria kiinnostavat teemat on saatava näkyviin ja lisäksi on tiedostettava, etteivät nykyiset politiikan trendit kestä ikuisesti. Millä tavoin nuoret saadaan ajattelemaan Suomen tulevaisuutta positiivisesta näkökulmasta?
Politiikan tutkija ja Turun yliopiston valtio-opin dosentti Rauli Mickelsson ei osaa esittää tähän selkeää tai täydellistä ratkaisua, mutta hänellä on tarjota suuntaviivoja. Suomalaisten puolueiden tulevaisuutta tutkineen Mickelssonin mielestä puolueiden tulee pohtia tulevaisuuden kannalta ennen kaikkea saavutettavuuttaan.
Ydinkysymys on etenkin se, miten puolueen sisäistä keskustelua edistetään jäsenmäärän kuihtuessa ja miten poliittisen keskustelun kenttää laajennetaan niin, että kaikilla on paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa matalalla kynnyksellä. Myös globalisaation ja koronaviruksen mukanaan tuomat haasteet on otettava huomioon.
– Globalisaation kohtaamat haasteet on myönnettävä, mutta on myös tiedostettava, että nykypäivän kansallissiteet ovat voimakkaita ja ne on luotu globaalille perustalle. Vaikka puolueet ovat kansallisia, kaikilla niillä on globaali näkökulma. Akuutin tilanteen, kuten koronaviruksen, aiheuttama kriisi saattaa aiheuttaa vastareaktioita, mutta ne voivat myös jäädä tulematta. Vaatii aika ison muutoksen, että kaikki lähtisi Suomessa kehittymään takaisin kansalliseen suuntaan.
Globalisaation aika ei siis Mickelssoninkaan mielestä ole päättymässä. Jos hetkittäistä hidastumista ja kääntymistä kuitenkin tapahtuisi, pientä heiluntaa puolueiden välillä voisi hyvin esiintyä.
Puolueiden olisikin nyt unohdettava puoluekirjojen tarjoaminen ja keskityttävä voimakkaaseen verkostoitumiseen. Myös joustavuus on tärkeää.
– Nuorille on annettava mahdollisuus olla politiikan teon subjekteja, jotka tukevat puoluejohtoa. Puolueiden jäsenkulttuuri on hiipunut aktiivisesti 1980-luvulta lähtien, sillä ihmiset eivät halua enää sitoutua aatteisiin. Yleisesti puolueet voisivat parantaa osallistumisaktiivisuuttaan ja kiinnostavuuttaan järjestämällä julkisia politiikan teon paikkoja ja tilaisuuksia, joissa voidaan keskustella avoimesti kaikesta aina kansallisen tason asioista globaaleihin ilmiöihin asti. Nuorten vaikuttamishalun on saatava vastakaikua, Mickelsson sanoo.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1593680696409{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327531″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][vc_single_image image=”327533″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327532″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][vc_single_image image=”327534″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1593766356229{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_column_text]Koska puolueiden omat ihmiset liikkeelle -tapa on muuttumassa, sosiaalisen median rooli nuorten suosimana keskustelualustana korostuu puolueiden politiikan teossa. Mickelsson kuitenkin painottaa, ettei myöskään fyysisiä kontakteja saa unohtaa.
Lisäksi puolueiden tulee tulevaisuudessa säilyttää julkisessa keskustelussaan kova ydin. Toisin sanoen puolueelle tärkeitä arvoja on korostettava ja ydinkysymystä painotettava.
– Koronakriisissä testataan sitä, miten hyvin puolueet kykenevät joustamaan ja tekemään yhteistyötä. Tämä on merkittävää, jos puolueiden välille tulee heiluntaa. Hyviä esimerkkejä tarvittavaa joustamis- ja yhteistyökykyä omaavista puolueista ovat esimerkiksi kokoomus ja keskusta.
Nuoria kiinnostavia politiikan teemoja määrittävät asumispolitiikan ohella esimerkiksi työllisyys, talous ja ekologisuus. Tulevaisuuden elokuvassa ilmastonmuutos ei jäisi politiikan trendiksi, vaan muuttaisi muotoaan. Samoin entistä suurempi globaalikeskeisyys saattaisi määrittää poliittista kenttää. Koska nuorten tulevaisuutta ei enää määritä pelkästään työ, vaan myös vapaa-aika, tulisi Mickelssonin mukaan työllisyyskysymystä miettiä uudestaan.
– Suomessa työllisyys on tapana liittää osallisuuteen. Koska ihminen ei enää rakenna identiteettiään pelkästään työpaikkansa varaan, tulisi työllisyyskysymystä miettiä tästä näkökulmasta. On ryhdyttävä pohtimaan globaaleja haasteita ja rakentamaan entistä globaalimpaa, mutta myös eurooppalaisempaa puoluekenttää. Korostan kuitenkin, että puolueiden on myös tulevaisuudessa erottauduttava toisistaan ja myös kansalliset puolueet ovat edelleen tärkeitä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1593680696409{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327535″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327536″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1593766364794{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_column_text]Jos elokuvaa kelattaisiin nyt eteenpäin, huomattaisiin, että trendeillä, kuten ilmastonmuutoksellakin, on tapana muuttua. Trendien muuttumiseen vaikuttavat aina esimerkiksi yhteiskunnallisten kriisien muodostamat taitekohdat.
Voi olla mahdollista, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen jälkeiseksi trendiksi muodostuisi talousasioihin keskittyvä trendi. Tästä on nähtävissä viitteitä jo siinä, että nuorten innostus osakesäästötilien perustamiseen, omien talousasioiden hallintaan ja sijoittamiseen on ollut kasvussa jopa ilmiön tasolla. Mahdollisuuksia on kuitenkin monia. Mickelsson muistuttaa, että ilmastonmuutos on ollut trendinä aiemminkin.
– Ilmastonmuutos oli jo 2000-luvun alun keskeinen trendi, jonka katkaisi vuoden 2008 finanssikriisi. Tuolloin globalisaatio näytti huonot puolensa, ihmiset joutuivat työttömiksi ja populismin trendi kääntyi kasvuun. Tässä suhteessa koronakriisi on mielenkiintoinen. Se voi mahdollistaa monia erilaisia lopputulemia. Olisi tietysti hienoa, jos koronakriisi johtaisi taloudellisen globalisaation lisääntymisen lisäksi esimerkiksi puolueiden globalisoitumiseen. Taitekohtana tämä on ehdottomasti kamppailun paikka, jossa politiikka näyttäytyy aika tavalla, hän sanoo.
Mickelsson näkee koronakriisin puolueiden vapauden ja valinnan paikkana. Kriisi saattaa vaikuttaa myös tuleviin eduskuntavaaleihin. Kaikki riippuu siitä, miten hallitus hoitaa jälkipyykkinsä.
– Nyt jokaisen puolueen on keskityttävä omiin teemoihinsa. Elämme aikaa, jossa määrittelemme tulevaisuuden trendin. Jos talousteemat muodostuisivat seuraavaksi trendiksi, eduskuntavaalien kamppailu keskittyisi vasemmiston ja oikeiston välille. Jos tulee isoja taloustaantumia, nykyinen hallitus tuskin on suosittu enää vuonna 2023. Jo ennen koronakriisiä on ennustettu, että uusliberaali trendi taittuu 2020-luvulla. Eduskuntavaaleja koskeva puolueiden kamppailu tulee mitä luultavimmin tapahtumaan eri aateryhmien välillä, Mickelsson pohtii.
Eduskuntavaalit ovat vielä muutaman vuoden päässä. Tässä ajassa elokuvan juonta ehditään muuttamaan vielä moneen kertaan. Paljon riippuu siitä, miten Suomi selviytyy koronakriisin jälkeisestä käsikirjoituksesta.
Tulevaisuuden elokuvan alkutekstit alkavat pyöriä valkokankaalla uudestaan. Näet ohjaajien, äänittäjien, lavastajien ja näyttelijöiden nimiä.
Millaisia roolisuorituksia tulemme näkemään? Sitä on hankala tietää etukäteen, sillä hyvin harvoin mikään elokuva on niin ennalta-arvattava, että sen lopputuloksen voi ennustaa ensimmäisestä kohtauksesta.
Selvää on kuitenkin se, että paljon riippuu siitä, miten toimimme aikamme uudessa taitoskohdassa. Nuorten täytyy haluta ja uskaltaa vaatia elokuvansa juonelta paljon, jotta tämä elokuva päätyy tavoittelemaan Oscar-ehdokkuutta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1593680696409{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327521″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”327520″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeIn”][/vc_column][/vc_row]