Verkkouutiset

Tasavallan presidentti valitaan puolentoista vuoden kuluttua. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Onko seuraava presidentti SDP:n vai vihreiden ehdokas?

Tulevan vaalin toisella kierroksella voi syntyä odottamaton tilanne.
Juha-Pekka Tikka
Juha-Pekka Tikka
Juha-Pekka Tikka on Verkkouutisten uutistuottaja ja politiikan toimittaja.

Suomen presidentinvaalin ensimmäinen kierros on määrä järjestää 28. tammikuuta 2024. Siihen on nyt 17-18 kuukautta. Välillä huomion vievät eduskuntavaalit, jotka on määrä pitää 2. huhtikuuta 2023. Siihen on nyt noin kahdeksan kuukautta.

Presidentinvaalissa ei ole tällä hetkellä selvää ennakkosuosikkia tai selvien ennakkosuosikkien asetelmaa yli muiden. Mahdollisten ehdokkaiden mitattu kannatus on korkeintaan 20 prosentin tietämillä.

Tilanne on uusi. Vaalista 1994 lähtien on joka kerta ollut ainakin yksi presidenttiehdokas, jonka pääsyä toiselle kierrokselle tai jopa valintaa on pidetty aika varmana. Poikkeus oli ehkä vain vuoden 2000 vaali, mutta silloinkin suosikkeja oli – he vain vaihtuivat matkan varrella.

Jätän tarkoituksella seuraavassa mainitsematta nimiä.

Puolueet ovat yleensä pitäneet oman näkymisensä vuoksi tärkeänä, että ne asettavat omat ehdokkaansa. Jos näin tapahtuisi myös 2024 presidentinvaalissa, olisi oma ehdokas ehkä kuudella-seitsemällä oikeistoon perinteisillä tavoilla luetulla eduskuntapuolueella ja kolmella vasemmistopuolueella, kun vihreät lasketaan vasemmistopuolueeksi. Lisäksi tulevat ehkä useatkin pienpuolueiden ja sitoutumattomien presidenttiehdokkaat.

Rankasti yleistäen ja arvioiden tulee oikeistopuolueiden tai sitoutumattomien ehdokkaista varteenotettavia olemaan ehkä 4-6 ja vasemmiston ehdokkaista kaksi.

Miksipä tällainen erittely?

Siksi, että se on realiteetti, ja sen pohjalta seuraava kuvitteellinen tilanne on aivan mahdollinen:

Oletetaan, ettei vaalin ensimmäisellä kierroksella synny ”ilmiötä”. Silloin vaaleihin mennään suunnilleen kunkin ehdokkaan oman pohjakannatuksen ja puolueiden peruskannatusten perusteella (ja esimerkiksi vasemmistoliittolaiset äänestäjät voivat ryhmittyä SDP:n taakse, josta heillä on kokemusta).

Entä jos tällöin vaalissa SDP:n ehdokas saa 22 prosenttia, vihreiden ehdokas saa 21 prosenttia, kokoomuksen ehdokas saa 20 prosenttia ja keskustan ehdokas saa 19 prosenttia äänistä?

Muut ehdokkaat vievät viimeksi mainittujen kannatuksesta sen verran, etteivät he yllä toiselle kierrokselle.

Toisella kierroksella äänestetään tällöin Suomelle tasavallan presidentti vihreiden ja SDP:n ehdokkaan välillä.

Tilanteet ja asetelmat muuttuvat tulevina kuukausina nopeastikin ehdokkaiden asettamisen ja tapahtumien myötä. Tulossa on ensimmäinen Nato-Suomen presidentinvaali. Nyt puhuttaneen ulko- ja puolustuspolitiikkaa.

Silti ehkä vasta ”ilmiö”, ulkopuolinen rakettinousija tai jonkun ehdokkaan korostuminen, voisi muuttaa tilannetta merkittävästi. Onko sellaista näkyvissä? Sitä ennen pohja-asetelman ehkä pitäisi antaa ajattelemisen aihetta.

Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS